Lähes raamatullisen kiltti ja hyväsydäminen kissanpentu Pekka Töpöhäntä (äänenä Miro Lopperi) muuttaa kesälomalla mukavan Pirkon-tytön (Seera Alexander) ja tämän perheen kanssa maaseudulle. Elo landella on auvoista, mutta kun syysmyrsky puhaltaa Pekan jokeen ja tämä päätyy suureen ja uhkaavaan Uppsalan kaupunkiin, katille paljastuu, ettei maailma ole pelkästään hyviä täynnä. Uppsalassa jöötä pitää K.A.L.A.:a (Kissa Aatelin Laatu kerho) johtava rehvakas kissa Monni (Sasu Moilanen) kahden hansklankarinsa, tolkunhäivien Pillin ja Pullan (Peter Pihlström ja Tuukka Leppänen) kanssa, mutta uusi tuttavuus, tyttökissa Maija Maitoparta (Saara Lehtonen) on sentään koko ajan hurjempiin seikkailuihin joutuvan, kovasti koti-ikävää potevan Pekan tukena.

Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjasarjaa julkaistiin vuosina 1939-1972, ja sen jälkeen maailman kiltein kissa on nähty tv-sarjana, elokuvina, teatterin lavalla ja jopa oopperana. Christian Rylteniuksen ohjaama Pekka Töpöhäntä on lastenelokuvaksi yllättävän taphtumaköyhä ja jotenkin vaisu teknisen julkituonti ollessa keskinkertaista tv-tasoa. Vaikka monet Pekan ja muun kissalauman sattumuksista ovatkin tavallaan hassuja, katsomossa niin ilo kuin hihityksetkin loistavat poissaolollaan. Huumoria yritetään lypsää mukahauskoilla sanaleikeillä, joista suurin osa menee auttamatta kohderyhmältä yli hilseen, malliin "Mikä on kissojen suosikkidrinkki? Lohito!"

Suomidubbauksen takana ovat Tarmo Hietamaa ja Lauri Planman, sekä edellä mainittujen ääninäyttelijöiden lisäksi pitkä rivi alan kotimaisia ammattilaisia, kuten Antit Lang ja Pääkkönen, Katja Aakkula, Petri Hanttu ja Markus Bäckman.

Monen sukupolven suosikille ei uusin elokuva tee alkuunkaan oikeutta.