Elokuva
Jouluelokuvien vakiokalustoon lukeutuvasta nukkeanimaatiosta Painajainen ennen joulua parhaiten tunnettu ohjaaja Henry Selick tarttuu jälleen pinsetteihin tummasävytteisessä nuorten fantasiassa Coraline. Neil Gaimanin samannimiseen kirjaan perustuvan käsikirjoituksen on muokannut Selick kirjailijan hyväksynnällä käytännöllisemmäksi elokuvamuottiin. Oleellisin lisä on Wybie-hahmon läsnäolo, jolla kirjan monologiin perustuva kerronta on saatu käännettyä dialogiksi.

Nuori Coraline muuttaa perheensä kera uudelle seudulle, mihin kapinahenkinen tyttönen ei suinkaan ole tyytyväinen. Nuivat vanhemmat eivät helpota sopeutumista. Ensimmäisenä iltana Coraline herää kuitenkin huoneessa pomppivaan jyrsijään, joka johtaa tyttösen alakerrasta löytyvän pikkuriikkisen oven luo. Salaluukun takaa löytyvä tunneli johtaa vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa kaikki tuntuu olevan paljon värikkäämpää, iloisempaa ja hauskempaa.

Grimmin veljesten tunnelmissa seilaava alkuperäisteos palkittiin vuonna 2002 Hugo-palkinnolla, eikä animaatiosovitus ole sen huonompi ilmestys. Nuoren tytön kasvutarinan teemat ovat ajattomat, mutta ennen kaikkea Coraline lumoaa katsojansa silkalla mielikuvituksellaan. Viattomasti alkava satu kääntyy liki huomaamattomasti yhä synkempiin ja lähes kauhunomaisiin sävyihin. Gaimanin luoma fantasia on omaperäisyydessään hyvin rakennettu, mikä nykyisten kaupallisten lastenelokuvien joukossa on raikas, mutta siitä huolimatta varsin perinteinen tuttavuus: opetus kulkee aina käsi kädessä pelotteen kanssa.

Perinteitä kunnioitetaan myös animaatiossa. Selick on elokuvamaailman harvoja tapauksia, jotka luottavat vielä vanhaan kunnon käsityöhön tietokoneiden sijaan. Kirjavin värein sommitellut lavasteet ovat tunnelmallisesti valaistuja ja huokuvat elokuvaan sopivaa magiaa. Värimaailmaa käytetään muutoinkin hienosti hyväksi. Reaalimaailman liki väreistä riisuttu anti oikein alleviivaa paikan ankeutta, mille pirteän vastapainon antaa suorastaan sateenkaaren väreissä kimalteleva toinen ulottuvuus. Myös hahmot ovat persoonallisen pikkutarkasti suunniteltuja. Animaatiojälki on ihailtavan virheetön.

Tekniikka
1080p-formaatissa tallennettua 1.85:1-kuvaa voi puhtaalla omatunnolla sanoa liki täydelliseksi. Kirjavin värein koristeltu elokuva toistuu ilmiömäisen kauniilla paletilla ja tarkkuudella, eikä virheitä löydy nimeksikään. Myös syvyysvaikutelma on erinomainen jo 2D-versiossa.

3D-siirtoa pystyy suitsuttamaan samoilla ylistyssanoilla. Visuaalinen anti ei häviä lasien vuoksi tarkkuudessa saati juuri värimaailmassa piiruakaan tavan kuvalle. Kolmatta ulottuvuutta käytetään säästeliäästi kerrontaa tukevana elementtinä varsin taidokkaasti, unohtamatta kuitenkaan muutamia todellisia makupaloja syvyysulottuvuudessa. Oikeastaan siirron ainoaksi negatiiviseksi puoleksi on laskettava se, ettei 3D:tä käytetä läheskään aina laajaotoksissa hyväksi. Onneksi jo muutenkin erinomaisella syvyystuntumalla varustettu kuva lieventää tätä seikkaa.

Häiriötön DTS-HD MA 5.1 -ääniraita on kuvan lailla rikas ja tehosteilla kyllästetty. Pienimmätkin yksityiskohdat tarkasti toistava miksaus haltioittaa niin toimintarikkaissa äänivalleissa kuin seesteisimpienkin helinöiden kohdalla. Tilantuntua hyödynnetään taidokkaasti vangitsemaan katsoja näkemäänsä, ja matalat taajuudet vahventavat tunnetta.

Lisämateriaali
Ohjaajan ja säveltäjä Bruno Coulaisin yhteinen kommenttiraita on informatiivinen ja elokuvan vaiheita mielekkäästi tarkasteleva kuuntelukokemus. Projektin alkuvaiheiden suunnitteluista aina 3D-vaiheiden saloihin läpikäyvä raita on elokuvasta kiinnostuneille liki pakollista kuunneltavaa.

Kymmenen minuutin edestä löytyvät poistetut kohtaukset eivät sisällä juonen kannalta tärkeitä seikkoja, mutta ovat valmiiksi tehtyinä ihan mielenkiintoista katsottavaa.

Reilu puolituntinen Making of Coraline on tuhti paketti paikoin samoista asioista kuin kommenttiraita, mutta lisää yhtälöön visuaalisen annin. Elokuvaan käytetty pikkutarkka suunnittelu ja kehitystyö tulevat hyvin ilmi dokumentista.

Voicing the Characters käy kymmenminuuttisen keston aikana elokuvan ääninäyttelyä. Hivenen tylsäksi jäävästä koosteesta ilmenee kuitenkin hyvin se, kuinka tuotanto saattaa muuttua lennosta toiseen suuntaan. Julkaisun päättävä Creepy Coraline on lyhyt katsaus elokuvan ötököihin ja näiden suunnitteluun.

Yhteenveto
Coraline on yhtaikaa riemastuttava ja painostavan tunnelmallinen nuorten satu. Taidokas animaatiojälki ja erinomainen käsikirjoitus muistuttavat Grimmin tarinoiden parhaimmistoa.