Elokuva
Hääpäivä menee kalifornialaistyttö Susan Murphylta (Reese Witherspoon) pahasti puihin, kun niskaan tökkää quantoniumia sisältävä meteoriitti, jonka seurauksena likka kasvaa kivitalon kokoiseksi. Yhdysvaltain armeija tulee hätiin ja kuskaa Megarellaksi nimetyn jättitytön salaiseen tukikohtaansa, missä asustaa jo valmiiksi joukko mitä kummallisempia elämänmuotoja. Venkuloita edustavat teleportaatiokokeessa mokannut hyönteispäinen tohtori Torakka (Hugh Laurie), pakastekalasta apinaksi risteytetty Puuttuva rengas (Will Arnett), liukaskielinen gelatiinikummatus B.O.B (tulee sanoista Bentsoidi-Otselatisiini-Bikarbonaatti) (Seth Rogen) sekä hirmu-iso, mutta vielä toukka-asteella pullikoiva Ötökkäsaurus. Vaan kun tellusta uhkaa ulkoavaruudesta tuleva nelisilmäinen ilkimys Galaksar (Rainn Wilson) robotteineen, joutuu kenraali Mac Provoson (engl. W.R. Monger) (Kiefer Sutherland) ja virkaatekevä presidentti Hathaway (Stephen Colbert) turvautumaan kummajaisten apuun pelastaakseen planeettamme.

Ohjaajakaksikko Rob Letterman ja Conrad Vernon (mm. Hain Tarina, Shrek 2, molemmat 2004 ) ovat tarkkaan katsoneet tukun vanhoja 1950-luvulla tehtyjä scifi-klassikoita ja suodattaneet niistä parhaat palat teknisesti hulppean näköiseen 3D-animaatioonsa. Piirrosjälki on ensiluokkaista ja niin ihmisille kuin hassuille hahmoillekin on tehty tarpeeksi ilmekirjoa tulkitsemaan mielentiloja ja meininkiä. Visuaalisesti Möröt vastaan muukalaiset on komeaa katsottavaa, jossa piisaa yksityiskohtia ja hilpeitä kuvakikkoja muutamaankin tutustumiskertaan. San Franciscoon sijoittuva vaahtosuinen takaa-ajo ja sitä seuraava rymistely Golden Gate -sillalla ovat kuin mistä tahansa Michael Bayn elokuvasta, ja muutenkin Möröissä piisaa lainoja tavallista animaatiota enemmän. Sisäpiirin vitsien ja leffalainojen lista on loputon: kuviin pääsevät ainakin Creature From The Black Lagoon (1954), Invaders of Mars (1953), It came From Outer Space (1953), Attack of the 50ft Woman (1958), The Fly (1958) ja The Blob (1958), näiden nykyaikaisemmista genreserkuista nyt puhumattakaan.

Fiksusti pääpaino on kuitenkin seikkailun henkilöhahmoissa, jotka eriskummallisuuksistaan huolimatta saavat  riittävästi tilaa kehittyä ja aktivoitua. Originaali äänimiehitys toimii kuin unelma: Reese Witherspoonin Susanissa on aimo annos girlpoweria, Hugh Laurien tohtorissa rohkea ripaus housemaista näsäviisastelua, parhaiden yksrivisten jäädessä veikeän ja venyvän Seth Rogenin herjahyytelön heiteltäviksi. Kiefer ”24” Sutherland kähisee osuvasti hauskasti nimetyn kenraalin roolissa. Kotimaaksi keikkaa heittävät tv:n sekä valkokankaan vakkarit Laura Birn, Carl-Kristian Rundman, Jukka Rasila, Antti Pääkkönen ja Rogenin B.O.B.:in nahoissa kaikkensa tekevä Stan Saanila.

Urallaan ensimmäistä kertaa kokopitkään musiikkia luoneen Henry Jackmanin monista aineksista kokoon keittämällä Monsters vs. Aliens -soundtrackilla soivat monet tutut suuremman orkan kuviot tähtien takaisista teemoista. Star Warsit, Star Trekit ja Galacticat ovat sulassa sovussa siinä missä maanläheisemmätkin versioinnit mm. Henry Mancinin legendaarisesta Peter Gunn Themesta, Kolmannen asteen yhteyden viidestä nuotista sekä hilpeimpänä ikikarmea renkutus Axel`s Theme Beverly Hills kytästä. Monista kohdistaan tutun kuuloinen hauskan pito selittynee sillä, että Monsters vs. Aliens -soundtrackin tuottajana on toiminut eräs Hans Zimmer.

Yhteenveto
Möröt vastaan muukalaiset on tämän vuoden ensimmäinen mega-animaatio, hilpeän hurja hauskuttaja, joka antaa perässä tulijoille kovasti kiinni otettavaa.