Geologi Kristian Eikfjordin (Kristoffer Joner) täytyy olla Norjan huono-onnisin mies. Muutama vuosi sitten mies oli juuri tekemässä lähtöä turistien suosimasta Geirangerista, kun kokonainen vuori romahti vuonoon aiheuttaen suunnattoman tsunamin, joka pyyhkäisi koko kaupungin mennessään. Raunioittaessaan paikkakunnan, hyökyaalto teki saman Kristianin hermoille joka nyt asustelee erakkona, perheen, vaimo Idunin (Ane Dahl Torp), poika Sondren (Jonas Hoff Otero) ja nuoren tytär Julian (Edith Haagenrud-Sande) muutettua Osloon. Ja sinne vie pian myös Kristianin matka, kun yhteydenottoa yrittänyt vanha kollega löytyy Oslonvuonon tunnelista kuolleena. Eikä sitten aikaakaan, kun maapallo näyttää jälleen voimansa.

Kotimaassaan Norjassa ennätyksiä rikkoneen katatsrofielokuva The Waven (2015) itsenäinen jatko-osa The Quake jatkaa massiivisemmin tuhoin saman perheen tarinaa samoilla tekijöillä.

John Andreas Andersenin ohjaama ja Harald Rosenløw Eegin ja John Kåre Raaken käsikirjoittama ydinperheen selviytymistaistelu kehittelee kuvioitaan rauhassa, ja tarina onkin huomattavasti kiinnostuneempi ihmisistään kuin jenkkityylin efektisirkuksesta. Tosin pieteetillä piirretyt tuhokuvat kestävät kyllä vertailun ja pärjäävät komeasti kansainvälisessäkin katastrofikilpailussa.

Muutamasti kritiikin sormi osoitetaan suoraan vastuuttomiin urakoitsijoihin, jotka ahneuksissaan oikovat turvallisuusmääräyksiä ja vähättelevät varoituksia, sillä vain syntyneen maanjäristyksen voi mitata. Kliseitä on toki tälläkin kerralla tarttunut mukaan aimo määrä, mutta kokonaisuuden jäntevyys, tosissaan työnsä ottavat näyttelijät ja turhia krumeluureja toiminnassaan välttelevä kerronta pitää suhteellisen hyvin otteessaan koko kestonsa ajan.

Rouheasti rymisevä norskijännäri puolustaa paikkaansa tuhokuvagenressä, mutta kärsii liikaa tarinan samankaltaisuudesta moinen muiden kaltaistensa kanssa.