Elokuva
Ruotsissa piisaa dekkarikirjailijoita, joilla on kyky nivoa yhteen perinteisiä jännityselementtejä ja tarkkanäköistä yhteiskunnallista kommentointia. Ruotsalaiset nykydekkarit myös myyvät kuin häkä, joten niiden hyötykäyttö visuaalisen median puolella ei ole mikään yllätys: suomalaistenkin suursuosiota nauttivat Beckit, Wallanderit ja Bengtzonit ovat kirjojen ohella tulleet tutuiksi lukuisista elokuvista ja tv-sarjoista. Tuorein lisäys sarjaan on kirjailija Åsa Larssonin luoma hahmo Rebecka Martinsson, nuori tukholmalaisjuristi, joka selvittää henkirikoksia lapsuudenmaisemissaan Pohjois-Ruotsin Kiirunassa, josta myös kirjailija Larsson itse on kotoisin. Larsson on kirjoittanut tähän mennessä kolme Rebecka Martinsson -romaania, joihin kaikkiin Sandrew Metronome on ostanut kuvausoikeudet, ja suunnitteilla on toiset kolme. Ensimmäinen Martinsson-filmatisointi on Larssonin samannimiseen debyyttiromaaniin perustuva Aurinkomyrsky.

Rebecka Martinsson (Izabella Scorupco) saa kuulla nuoruudenrakastettunsa, vapaakirkollisen uskonlahkon saarnamiehen Viktor Strandgårdin (André Sjöberg), tulleen murhatuksi epämääräisissä olosuhteissa. Murhasta syytetään Viktorin siskoa ja Rebeckan ystävää Sannaa (Maria Sundbom), joka telkien taakse sysättynä tarvitsee kipeästi oikeusoppineen ystävänsä apua. Vastentahtoisesti Rebecka palaa kotikaupunkiinsa Kiirunaan ja joutuu samalla kohtaamaan uudelleen pienen, hyvin uskonnollisen yhteisön, jonka hän itse on vuosia sitten jättänyt taakseen.

Pienen, muulta maailmalta sulkeutuneen lahkolaisyhteisön sisäinen dynamiikka ja uskonnollinen fanatismi ovat elokuvalle äärimmäisen kiinnostava aihepiiri. Omista rajoistaan ja säännöistään tiukasti kiinni pitävän hurmoshenkisen ryhmän arvot eivät aina vastaa muun yhteiskunnan näkemyksiä, ja päähenkilöt joutuvat oman menneisyytensä lisäksi vastakkain omien sisäisten ristiriitojensa kanssa. Ohjaaja Leif Lindblomia uskonasiat eivät kuitenkaan juuri tunnu kiinnostavan, ja lahkolaisuutta käsitelläänkin Aurinkomyrskyssä vain pintapuolisesti. Elokuva typistyy puisevaksi ja kalvakaksi ihmissuhdedraamaksi, jonka henkilöt eivät ole kovinkaan mielenkiintoisia. Tylsyys ei ole näyttelijöiden vika: pitkään hiljaiseloa viettänyt Izabella Scorupco on Rebeckana yllättävänkin vakuuttava, ja lukuisissa sivurooleissa vierailee ruotsalaisnäyttelijöiden kermaa, mm. Beckistä tuttu Mikael Persbrandt.

Lindblom saa esikoispitkässään pidettyä langat jotenkuten käsissään, eikä lankea loppuratkaisussakaan aivan ilmeisimpiin sudenkuoppiin. Kokonaisuutena murhaajaa verkkaan jahtaileva whodunit jää kuitenkin omituisen hailakaksi ja mitäänsanomattomaksi. Kiirunan hyytävän komeat talvimaisemat korostavat kuvatun maailman ankaruutta ja tapahtumien raakuutta, mutta kerronnan olisi suonut olevan vielä monin verroin tylympää. Tasapaksu, ilman huippukohtia etenevä elokuva on katsomiskokemuksena ankea kuin kaamos.

Yhteenveto
Åsa Larssonin romaaniin perustuva Aurinkomyrsky on innoton ja pitkäveteinen jännityselokuva, jonka parasta antia ovat Ruotsin Lapin upeat tunturimaisemat.