Eletään lähitulevaisuuden Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Alati kasvanutta rikollisuutta kitkevät tunteettomat poliisirobotit, joiden turvin operoiva virkavalta on onnistunut tehtävässään hyvin. Vaan kun yksi poliisirobotti, droidi 22, päätyy Tetravaal-yhtiön keinoälyä tutkivan insinöörin Deon Wilsonin (Dev Patel) uudelleen ohjelmoitavaksi, ja onnettomien sattumien kautta lopulta kolmen kovaotteisen katurikollisen, Ninjan ja Yo-Landin (Ninja ja Yo-Landi Vi$$er) sekä Amerikan (Jose Bablo Cantillo) haltuun, tapahtuu jotain uskomatonta. Chappieksi (Sharlto Copley) kutsuttu robotti kehittää oman tietoisuuden ja kasvaa itsenäisesti ajattelevaksi ja tuntevaksi identiteetiksi, eläväksi olennoksi, joka, kuin lapsi, oppii hyvän ja pahan vanhemmiltaan. Moinen tieteenoikku on kuitenkin niin vakava uhka sotakäyttöön tarkoitettuja robotteja suunnittelevalle Vincent Moorelle (Hugh Jackman), että Chappie, ja kaikki siitä tietävät, on pakko tuhota.

Vuonna 2009 Etelä-Afrikan Johannesburgista astui elokuvamaailman eturiviin nuori teknofiili, ohjaaja-käsikirjoittaja Neill Blomkamp, jonka läpimurtoteos District 9 osui ja upotti katsojat paitsi loistavalla teknisellä toteutuksellaan, myös omaperäisyydellä ja monitahoisella tarinallaan rotusorrosta. Vuoden 2013 Elysium, Blomkampin Hollywood-debyytti, oli vauhdikas ja teknisesti moitteeton dystopia, vaikka se sai arvosteluissa kuraa niskaansa askeleena taaksepäin. Blomkampin uusin, miehen vuonna 2004 tekemän lyhytelokuvan Tetra Vaal pohjalta käsikirjoitettu Chappie on sitä vastoin aimo harppaus oikeaan suuntaan nuoren miehen uralla.

Blomkampin ja tämän työ- ja elämänkumppani Terri Tatchellin kirjoittama Chappie on paljon muutakin kuin pelkkää teknistä briljanssia ja hi-tech-elokuvantekoa parhaimillaan. Kaiken vauhdinpidon ja hurjankin väkivallan takana on mitä herkin ja ajattelevin tarina lapsesta ja tämän vanhemmista, heidän suhteestaan ja niistä elämän kestävistä siteistä, jotka muodostavat perheeksi kutsutun yksikön. Chappie on samalla myös kekseliäs ja ajatuksekas yhdistelmä suoraviivaista toimintaelokuvaa, Robocopin (1987/2014) kaukainen sukulaissielu, jossa punaisena lankana kulkee huoli niin totalitäärisestä valtiomahdista kuin myös koskettavan kaunis kertomus lapsen kasvusta ja erityisesti kasvatuksesta aikuiseksi maailmassa, jossa säännöt vaihtuvat niiden kirjoittajien mukaan.

Hahmona Chappie on ihastuttava sekoitus hi-techia ja kierrätyskulttuuria. Ihmisiä inhimillisempi, suuresti humaani metallijärkäle osoittaa tunteensa ulospäin reagoimalla korvia muistattavilla antenneillaan, tavalla, jonka Blomkamp nappasi suuresti fanittamansa Masamune Shorowin Manga-sarjan Appleseed Briareos-hahmolta. Nokkela pastissi osoittautuukin varsin kekseliääksi keinoksi kasvattaa koneen persoonaa samaistuttavalla tavalla.

Hienoista ja hallituista sivurooleista vastaavat Hugh Jackman maalaa napakan kuvan julmasta teknokraatista, kun taas Dev Patel on Chappien suurisydäminen luoja, mutta kaiken katalyyttina komealle kokonaisuudelle on ilman muuta Blomkampin onnenkalu Sharlto Copley, joka antaa Mocap-tekniikalla moraaliaan etsivälle metallimiehelle paitsi fysiikan, myös sielun ja sydämen. Copleyn ääni yhdistettynä yksinkertaisen loistavasti mallinnettuun kehonkieleen ja huippuluokan trikkeihin tekevät Chappie-robotista lajinsa
omaperäisimmän ilmestyksen.

Rohkea, mutta myös erittäin onnistunut veto Blomkampilta oli palkata keskeisiin rooleihin kontroversiaalin Johannesburgilaisen räpryhmän Die Antwoordin Ninja ja Yo-Landi Vi$$er, persoonallisesti umpihullut taiteilijat, jotka nappaavat nimiroolinsa haltuun aitoakin aidoimmin ottein. Sekopäät tosin käyttäytyivät kuvauksissa siinä määrin omavaltaisesti, että välit ohjaajaan katkesivat kokonaan. Mahdollisesti Blomkampin seuraavassa elokuvassa, Alien 5:ssa (2017), myös mukana oleva ja jatko-osan maailman jo varsin hyvin tunteva Sigourney Weaver on poliisirobotteja valmistavan Tetravaalin johtaja Michelle Bradley.

Yhteenveto
Erinomaisen omaperäinen, koskettava ja karu, hurja ja hassu, mutta myös ajatuksekas ja opetuksissaan osuva Chappie on oman lajityyppinsä ykkösedustaja. Kaiken hi-techin takana on kasvattava kertomus inhimillisyydestä ja siitä, millaista on olla, ulkokuoresta huolimatta, itsenäisesti ajatteleva olento, joka myös ihmisenä tunnetaan.