Elokuva
Kaukana kaikesta, Noolin viidakossa, eläimet elävät kurissa ja nuhteessa tiukan rouva Kengurun (Carol Burnett) valvonnassa. Mutta kaikki muuttuu, kun höveli elefantti Horton (Jim Carrey) kuulee apilaan lentäneestä pölyhiukkasesta ääntä. Muutaman kommelluksen jälkeen vuoropuhelu kahden maailman välillä saadaan aikaan ja ilmenee, että pölypallossa sijaitsee pikkuriikkinen Huuvillen valtakunta. Mutta kun kukaan muu viidakon eläimistä ei ääntä Hortonin lisäksi kuule, maailmakirjat menevät sekaisin ja hulluksi julistetun norsun on paettava kotokulmiltaan. Samalla tapaa Huuvillessa, ainoa, joka kuulee Hortonin, on pormestari (Steve Carell), jonka selitykset taivaalta puhuvasta näkymättömästä elefantista saavat huuvilleläiset epäilemään hänenkin mielenterveyttään. Alkaa hurja pakomatka kohti vuoren huipulla sijaitsevaa turvapaikkaa, kun Hortonin on pelastettava mikroskooppiset ystävänsä rouva Kengurun kiukulta, tätä kun avittavat vielä ilkeät Wickershamin apinaveljet sekä umpikiero korppikotka Vlad Vlad-I-Vostok (Will Arnett).

Mainioiden Ice Age -animaatioiden tekijät ovat hyvässä vedossa Dr. Seussin vuonna 1954 julkaistun Horton Hears a Who -kirjan värikkäässä ja vauhdikkaassa adaptoinnissa, joka on nimetty yksinkertaisesti Horton. Aivan Jäätikön sankareiden hersyvään huumoriin ei päästä, mutta tärkeämmäksi pointiksi nouseekin kaikkien lajien yhtenäinen ymmärrys, sillä koolla ei todellakaan ole merkitystä. Dr. Seussin, oikealta nimeltään Theodor Seuss Geisel (1904-1991), supersuosituista kirjoista on aiemminkin tehty useita filmatisointeja (The Grinch (How The Grinch Stole Christmas, 2000), Katti (The Cat in the Hat, 2003)), mutta Hortonin viihdyttävyyteen ne eivät ole päässeet.

Piirrosjälki on pehmeää ja kivan karkkimaista, lämpimin värisävyin maalattua, varsin sadunomaista maisemaa.
Eläinhahmot ovat tunnistettavia, mutta silti lapsekkaan viattomasti juuri oikealla tavalla karrikoituja.
Yksityiskohtia riittää tuhlailtavaksi asti ja monessa kohtauksessa hauskimmat sattumukset tapahtuvatkin kuvan reunoilla, keskushenkilöistä kaukana.

Alkuperäisinä ääninä Jim Carrey on enemmän kuin luonteva sankari Hortonina, joka on supersympaattinen ja uskollinen kumppani mille tahansa kanssaeläjälle. Huvittavasti enemmänkin Carreyn näköiseksi animoitu Huuvillen pormestari saa Steve Carellin käsittelyssä täysilaidallisen energiaa ja riemastuttavia irtiottoja, täysin omanlaistaan hahmoaan kun ei mitkään logiikan lait pidättele. Amerikkalainen tv-legenda, kuudella Emmylla palkittu ja 11 vuotta menestyksekästä The Carol Burnett Showtaan vetänyt Carol Burnett tuo rouva Kenguruun reippaasti ilmaisuvoimaa ja autenttisuutta.

Sivummalla hauskuttavat Sukuvika -sarjan Will Arnett mainiolla aksentilta haastavana korppikotka Vladina sekä kovassa nosteessa oleva näyttelijä/käsikirjoittaja Seth Rogen (Paksuna ja Superbad, molemmat 2007) Hortonin luottokaverina, hiiri Mortonina. Charles Osgoodin leppoisa kertojaääni luo Dr. Seussin tyyliin runomittaan riimiteltyine välikommentteineen seikkailuun mukavan lämpöisen ilmapiirin. Kotimaan dubbiversioon on onnistuttu tällä kertaa kiinnittämään kovemman luokan nimiä aina Eero Milonoffista Tommi Korpelaan, eikä epäillä voikaan, etteikö sekin toimisi vaaditulla tavalla.

John Powellin musiikki on kekseliästä ja monipuolista säveltaidetta, joka nousee olennaiseksi osaksi itse elokuvan tarinaakin. Varsinkin finaalin elintärkeä We Are Here ja sitä seuraava Symphonophone kasvavat mielettömäksi sinfoniaksi, missä miljoonat palaset ja instrumentit yhdistyvät uskomattoman upeasti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yhteenveto
Vauhdikkaan viihdyttävä ja opettavainenkin seikkailu ystävyyden merkityksestä.