Kanadalaisen David Cronenbergin (s. 15.3.1943, Ontario, Kanada) elokuvaohjaajan ura alkoi vuonna 1966 kokeellisen surrealistisella elokuvalla Transfer ja jatkui vuoteen 1970 lyhytelokuvilla From The Drain (1967) ja Stereo (1969).

Crimes of the Future (1970)

Pääosissa : Ronald Mlodzik, Joan Lidolt, Tanya Zolty, Paul Mulholland.

Erittäin cronenbergilaisesti nimetty tutkija Adrian Tripod (Ronald Mlodzik) tutkii kummia kuolemia, joissa uhreiksi tuntuvat joutuneen kaikki maailman vanhemmat ja seksuaalisesti kypsät naishenkilöt. Taustalta paljastuu suuri kosmetiikkajätti ja näiden paholaismainen meikkikokeilu sekä kansainvälinen lapsiprostituutiorengas. Tyyli on vielä hakusessa ja näyttelijäsuorituksetkin paikoin huvittavan suoriksi vedettyjä, mutta sekopäisen tarinan taustalta orastaa jo vahvan cronenbergilainen maailmankuva, ja syvä huoli siitä, minne maailma on menossa.

Shivers / They came from Within/The Parasite Murders/Frissons - Kylmät väreet (1975)
Pääosissa : Paul Hampton, Joe Silver, Lynn Lowry, Allan Kolman.

Luojaa leikkivien lääkäreiden luoma loinen on tarkoitettu pelastamaan sairastuneet sisuskalut, mutta kokeilu lipsahtaa tietenkin pahasti pöheikköön.  Ötökkä saa uhreissaan aikaan rankan sekoituksen väkivaltaisuutta ja seksuaalista himoa. Asuntokompleksissa jylläävä pöpö tarttuu tavallisen nuhan vauhdilla ja kohta on pystyssä kovan luokan orgiat asujaimiston kesken. Loppukuva on kaikessa lohduttomuudessaan mykistävä. Cronenberg etsii yhä ominaisinta tyyliään, vaikka väläyksiä siitä, mitä tuleman pitää, on jo Crimes of the Futurea enemmän näkyvissä. Kokonaisuus on vielä rosoinen ja näyttelijätyö on paikoitellen hilpeän kökköä. Tehostepuolella artistit tekevät vakuuttavaa jälkeä.

Rabid / Rage - Verenimijät (1977)
Pääosissa : Marilyn Chambers, Howard Ryshpan, Frank Moore, Patricia Cage.

Plastiikkakirurgiakin muuttuu Cronenbergin käsittelyssä Perkeleen voimiksi. Tri Keloidin (Howard Ryshpan) radikaali leikkaustekniikka synnyttää potilaalleen John Holmesin vempaimen näköisen ja kokoisen, varsin verenjanoisen lisäkkeen. Draculoidessaan ns. nolla-potilas levittää uhreilleen vesikauhun tapaista sairautta ja kohta on myllerrys valloillaan. Asetelmiltaan Romeron Dead- saagaa muistuttavan elokuvan lopussa tuhoojapartiot kuskailevat kasapäin ruumiita kaupungin kaduilta ja teurastavat armotta kaikki sairastuneet. Cronenbergin rankempi veto oli kiinnittää päähenkilöksi entinen pornotähti Marilyn Chambers, jonka nimeä osattiin ainakin pohjoismaissa käyttää surutta markkinoinnissa hyväksi.  Hyvä vastaanotto Euroopassa takasi Cronenbergin elokuvan teon jatkuvuuden.

Fast Company (1979)Pääosissa : William Smith, Claudia Jennings, John Saxon.

Kiihdytysajaja Lonnie "Lucky Man" Johnson (William Smith) kaahaa kisoja, mutta todellinen taisto käydään kuliseissa manageri Phil Adamsonia (John Saxon) vastaan. Cronenbergin omien sanojen mukaan mies valitsi Fast Companyn ainoastaan sen vuoksi että sai puuhailla rakastamiensa kilpa-autojen kanssa. Rikas, rakas, köyhä varas tv-sarjan (1976-1977) myötä Hollywoodin vakkaripahikseksi noussut William Smith on tapansa mukaan hyvin vakuuttava. Naispääosassa ihastuttanut Claudia Jennings kuoli traagisesti kolarissa muutama kuukausi elokuvan ensi-illan jälkeen. Hyvinkin perinteinen hyvät vastaan pahat-rallikaahaus nauttii kulttisuosiota, vaikkei kuulukaan ohjaajansa parhaimmistoon.

The Brood (1979)Pääosissa : Oliver Reed, Samantha Eggar, Art Hindle, Henry Beckman.

Tri Raglan (Oliver Reed) kehittää uuden psykoterapian, jonka avulla potilas saa henkiset riivaajansa muuttumaan fyysisiksi olennoiksi. Pikkuperkeleet soveltuvat mainiosti erittäin ahdistuneen Nola Carvethin (Samantha Eggar) koston välikappaleiksi. Tyyli on nyt löytymässä ja eri toten Cronenberg saa paljon irti erinomaiset rooliytöt tekevistä tähdistään, Samatha Eggarista ja Oliver Reedista. Melankolisen ja omalla oudolla tavallaan koskettavankin elokuvan loppu on tietenkin ohjaajalleen ominaisen lohduton.

Scanners / Tappava ajatus (1980)Pääosissa : Michael Ironside, Stephen Lack, Jennifer O`Neill, Patrick McGoohan.

Raskauden aikana äideille syötetty lääke tekee jälkikasvusta telekineettisiä voimanpesiä, jotka hallituksen salainen Consec-ryhmä haluaa alistaa käyttöönsä. Varsin toiminnallinen rymistely keskittyy seuraamaan kahden kilpailevan Scanner-joukon yhteenottoja. Kaikki huipentuu johtajien, ajatuksen voimalla päitä räjäyttelevien veljesten, Kainin ja Abelin cronebergilaisten vastineiden kohtaamisessa. Tehosteryhmä panee mestari Dick Smithin johdolla parastaan ja suonet paisuvat kilpaa silmämunien kanssa kun mietteillä murjotaan kovemmin kuin tusinalla Tysoneita. Pahana demoninen Michael Ironside, hyvien ykköshanskana valjuksi jäävä Stephen Lack. Maailmalla hyvin menestynyt teos poiki parikin jatko-osaa, joiden kanssa Cronenbergilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

Videodrome / Tuhon ase (1982)Pääosissa : James Woods, Deborah Harry, Leslie Carlson, Peter Dvorsky, Sonja Smits.

Pienen, lähinnä softpornoon ja väkivaltaan erikoistuneen kanava 83:n tuottajan, Max Rennin (James Woods), harmaaseen arkeen tulee massivinen muutos, kun yhtiön teknikkonero Harlan (Peter Dvorsky) kaappaa taivaalta lyhyen pätkän sadomasokistista ohjelmaa, joka on nimetty Videodromeksi. Taloudellisia seikkoja silmälläpitäen Max alkaa etsiä ohjelman alkulähdettä, ja saa huomata sotkeutuneensa suuremman luokan sotapeliin, uuden ajan aivopesuun, jonka yksinkertaisena tehtävänä on muuttaa tavalliset ihmiset aseiksi. Vähäinenkin määrä Videodrome-signaalia aiheuttaa katsojalleen aivokasvaimen ja tämän myötä jatkuvasti kasvavia harhatiloja, jotka muuttuvat konkreettisiksi fyysisten metamorfoosien myötä. Ohjelmoitaville uhreille ladataan elävällä kasetilla informaatio tehtävästä mahaan avautuvaan aukkoon ja käsiase kasvaa kiinni lihaan muuttuen konkreettiseksi asekädeksi. Taistelua maailman tulevaisuudesta ei käydäkään tantereilla, vaan viestimien loputtomassa signaalivirrassa.

Kolmekymmentäkaksi vuotta ensi-iltansa jälkeen David Cronenbergin mediapoliittinen painajainen, Videodrome, on yhä äärimmäisen tehokas, kekseliäs ja ajankohtainenkin elokuva. Pääosassa maailman varmasti aliarvostetuin näyttelijä, persoonallinen ja karismaattinen James Woods, tulkitsee Maxia joka solullaan, ja mies onkin helppo nähdä ohjaajan alter egona, tuskaisesti uuden ajan tulemista todistavana persoonana, joka joutuu itseään suurempien voimien myllerrykseen. Videodromen teemojen jatkona nähtiin 16 vuotta myöhemmin elokuva eXistenZ (1999), jossa myrkytetyn tv-signaalin korvasi videopeli, joka ladattiin suoraan pelaajan selkäytimeen. Siinäkin kaiken mylleryksen takana toimi kaksi maanalaista armeijaa täysin omin metodein.

The Dead Zone / Viimeinen yhteys (1983)Pääosissa : Christopher Walken, Martin Sheen, Herbert Lom, Brooke Adams, Anthony Zerbe.

Stephen Kingin Kosketus romaanin filmatisointi suodatettuna Crone-filtterin lävitse. Rauhallinen ja melankolisesti etenevä rakkauskertomus näkyjen riivaamasta John Smithista (Christopher Walken), jolle kohtalo lykkää koko maailman tulevaisuuden avaimet käteen. Vain kivi pystyy katselemaan loppukohtausta liikuttumatta. Yhtä paljon kuin Cronenbergilla, on myös pääosanesittäjä Christopher Walkenilla tekemistä elokuvan erittäin onnistuneen lopputuloksen kanssa. Cronenberg ei malttanut pysytellä surumielisessä temmossa mukana loppuun asti, vaan ikäänkuin muistutuksena entisestä, survaisi mukaan kokonaisuudesta julmasti erottuvan saksi-itsemurhakohtauksen. Michael Kamenin koskettavan herkkä musiikki komistaa elokuvaa entisestään.

The Fly / Kärpänen (1986)Pääosissa : Jeff Goldblum, Geena Davis, John Getz, Leslie Carlson.

Teleportaatiota tutkiva tiedemies Seth Brundle (Jeff Goldblum) tulee siirtäneeksi itseensä telepodiin livahtaneen kärpäsen. Lopputuloksena sarja rankkoja muodonmuutoksia kohti lopullista fuusioitumista. Cronenbergin mestarillisesti hallitseman goottilaisen kauhun takaa näkyy myös koskettava rakkauskertomus nuoren neron ja tämän toimia kommentoivan lehtinaisen välillä. 50-lukulaisen horrorin re-maken tuotti Mel Brooksin Brooks Films. Pääkaksikko Jeff Goldblum ja Geena Davis pelaavat saumattomasti yhteen ja parin välillä sähisevä kemia juontaa näiden todellisesta suhteesta kuvauksien aikana. Chris Walas, joka nappasi Oscarin make-upeistaan, ohjasi tarinalle surkean jatko-osan.
.

Dead Ringers / Erottamattomat (1988)Pääosissa : Jeremy Irons, Genevieve Bujold, Stephen Lack, Heidi von Palleske.

Surumielinen ja pohdiskeleva teos identtisistä kaksosista, Beverly ja Elliot Mantlesta (Jeremy Irons) jotka jakavat työnsä, gynekologian, lisäksi myös asunnon ja naisen (Genevieve Bujold). Vaikuttava tutkielma mielen hajoamisesta ja henkisestä väkivallasta. Lopetus jälleen tyyliltään taatun Cronenbergilainen. Cronenbergin hovikuvaaja Mark Irwin myi sielunsa Hollywoodille ja kameran taakse asettunut Peter Suschitzky loi tietokoneohjatulla instrumentillaan aivan uuden tavan kaksoiskuvaukseen. Pääosassa tuplana riutuvaa Jeremy Ironsia kuvattiin myös syvyyssuunnassa ja lopputulos oli äärimmäisen vakuuttava. Elokuvan gynekologinen ote pelotti naisnäyttelijöitä, mutta Genevieve Bujold uskaltautui rooliin - kaikin puolin hyvällä lopputuloksella hänkin.

Nightbreed / Yön kansa (1989)
Tärkeänä voidaan pitää myös Cronenbergin esiintymistä Clive Barkerin onnistuneessa kauhuepookissa. Kuin sattumalta Cronenbergille lankesi psykoottisen psykiatri Dekkerin rooli, josta mies selvisi aivan hyväksyttävin arvosanoin. Muita Cronenbergin esiintymisiä kameran edessä ovat mm. Gus Van Santin ohjaaman To Die For:in (1995) kylmäverinen pakkamurhaaja ja Friday The 13 -sarjan Jason X:n (2001) tohtori Wimmer. Suurelle kansalle Cronenbergin naamataulu tuli paremmin tutuksi hänen vierailtuaan suositussa Alias -sarjassa kaudella 2003. Cronenbergin roolihahmo oli, kuinkas muutenkaan, pahasti vinoutunut ja kemiallisia(kin) stimulantteja roppakaupalla käyttelevä tohtori Brezzel.

Naked Lunch / Alaston lounas (1991)Pääosissa : Peter Weller, Judy Davis, Ian Holm, Roy Scheider, Julian Sands.

Jo Scannersin aikana Cronenberg toi julki halunsa filmatisoida William S. Burroughsin mahdottomana kuvattavana pidettyä kulttiromaania. Bill Lee (Peter Weller), hyönteishävittäjä, addiktoituu käyttämälleen myrkylle ja huuruisessa universumissaan tulee tappaneeksi vaimonsa (Judy Davis) ja päätyneeksi mukaan jättimäisten ötököiden johtamaan salaiseen kokeeseen. Cronenberg veteli kurveja suoriksi ja käytti vainoharhaisesta alkuperäisteoksesta lähinnä vain henkilöitä ja tapahtumapaikkoja. Huumehuuruinen ja avoimesti homoseksuaalinen elokuva nauttii kulttimaineesta ja on löytänyt aivan uuden yleisön DVD-julkaisunsa jälkeen.

M.Butterfly (1993)Pääosissa : Jeremy Irons, John Lone, Barbara Sukowa, Ian Richardson.

Ranskalaisdiplomaatti Renè Gallimardia (Jeremy Irons) vedätetään Kiinassa 6-0, kun jumalainen oopperadiiva ja palavan rakkauden kohde, Song Liling (John Lone), paljastuukin vakoilijaksi ja vieläpä mieheksi. David Henry Hwangin teatterihittiin perustuva elokuva tuntuu oudolta vedolta Cronenbergin listassa, mutta miehen visuaalinen ote on tässäkin nähtävissä. Vankilassa esitettävä loppukohtaus on ohjaajalleen tyypillisen lohduton. Jeremy Irons ja John Lone vakuuttavat päärooleissa.

Crash / Kolari (1996)Pääosissa : James Spader, Holly Hunter, Elias Koteas, Rosanna Arquette, Deborah Kara Unger.

J. G. Ballardin romaaniin perustuva tutkielma auto-onnettomuuksista, parafiliasta ja kiimaisesta seksistä. James Spader, Holly Hunter, Rosanna Arguette ja Elias Koteas tekevät kaikki hyvää työtä, mutta näyttämön varastaa Deborah Kara Unger sensuellina intohimon kohteena. Crash nappasi Cannesissa Juryn erikoispalkinnon ja herätti Englannissa keskustelun elokuvan pannaan julistamisesta. Noussut meteli todisti, ettei Cronenbergin ote ollut lipsumassa.

eXistenZ (1999)Pääosissa : Jennifer Jason Leigh, Jude Law, Ian Holm, Willem Dafoe.

eXistenZ on taattua Cronea, mielikuvitusta kiihottavaa outoilua ja vinosti kiehtovia visioita, tällä kertaa videopelien maailmasta. Maailman paras pelisuunnittelija Allegra Geller (Jennifer Jason Leigh) joutuu uuden eXistenZ-pelinsä esittelyssä murhaajan tähtäimeen ja joutuu pakenemaan maan alle tukenaan ainoastaan markkina-assari Ted Pikul (Jude Law). Siellä alkaa selvitä pelibisneksen todellinen voima, vastarintaliikkeineen kaikkineen, ja lopullinen taistelu käydään kaikkea muuta kuin perinteisesti. Cronenberg yhdistää kaksi intohimoaan, bioteknologian ja virtuaalitodellisuuden, vinkeäksi kokonaisuudeksi ja luo aivan uuden käsitteen pelaamisesta, tässä kun peli ladataan suoraan selkäytimeen ja konsolitkin ovat sangen eläväisiä. Selkeänä sukulais-elokuvana Videodromelle, eXistenZ on jälleen yksi askel kohti cronebergilaista universumia, jossa mikään eikä ketään ole niin kuin ennen.

Camera (2000)Pääosissa : Leslie Carlson

Toronton elokuvafestiivaalien 25-vuotisjuhlallisuuksiin tehty Camera on 6-minuuttinen lyhytelokuva, jonka aiheen Cronenberg nappasi lapsena näkemästään unesta. Taatun omaperäinen kuvaelma jossa ryhmä lapsia saavat käsiinsä elokuvakameran ja alkavat kuvata suoraan kameralle tuntojaan kertovaa miestä. Jo Videodromesta tuttu Leslie Carlson tekee hienoa työtä ikääntyvänä näyttelijänä.

Spider (2002)Pääosissa : Ralph Fiennes, Miranda Richardson, Gabriel Byrne, Lynn Redgrave.

Aina varma Ralph Fiennes mutisee lapsimurhaajana itsensä kaanoniin. Synkkä ja täydellisen hallittu kuvaus kauniista mielestä, joka ei enää hallitse matematiikkaa. Brittiläinen harmaa miljöö ja surumielisen melankolinen yleisote tekevät Spiderista hämmentävän kokemuksen. Yllättävä Cronenberg, ilman tehosteen häivää, mutta väristyksistä ei silti ole tingitty tuumaakaan.

A History of Violence, (2005)Pääosissa : Viggo Mortensen, Maria Bello, Ed Harris, William Hurt.

Tom Stall (Viggo Mortensen) pitää pientä kuppilaa Millbrookin pittoreskissa kaupungissa, kaukana kaikesta pahasta. Kun baariin eräänä iltana astuu kaksi psykopaattia ja laukaukset kaikuvat yössä, koko Stallin perheen elämä muuttuu. Väkivaltaisen välikohtauksen jälkeen Tom huomaa olevansa mediassa juhlittu sankari, mutta äkillisellä kuuluisuudella on myös varjopuolensa. Se vetää Millbrookin lisää pahoja miehiä ja pahin kaikista on arpinaamainen Carl Fogarty (Ed Harris), joka väittää, ettei tappamisen hämmentävän hyvin taitava Tom olisi Tom ollenkaan.

Kirurgisen tarkasti Cronenberg tutkii väkivallan olemusta analysoiden samalla sen vaikutusta yhteiskunnan mallina käyttämäänsä ydinperheeseen. Tiedemiehen intensiteetillä ohjaaja näyttää väkivallan viruksen lailla leviävänä tautina ja tutkii myös sen geneettistä alkuperää. Vaikka julmimmat kohtaukset ovatkin karmaisevan graafisia, Cronenberg pitäytyy puolueettomalla maalla ja tarkastelee tekoja ja niiden seurauksia objektiivisesti. A History of Violence on yhtä aikaa psykologinen trilleri, lohduton maailmankuva ja järkyttävä perhedraama, kaikki samassa paketissa. Aina aloituksen minuutteja kestävästä, yhden oton track-shotista moniselitteisyydessään jäätävästi pysäyttävään lopetukseen asti kaikki langat ovat suvereenisti Cronenbergin hallussa. Josh Olsonin käsikirjoitus pohjautuu Vince Locken ja John Wagnerin sarjakuvaromaaniin ja onnistuu originaalin tavoin kaivautumaan aiheeseensa syvälle. Vahvimmin Olson työstää isä-poika-teemoja, joiden suhteen kautta tarkastellaan väkivaltaisen käyttäytymisen leviämistä ja hyväksyttävyyttä.

Eastern Promises (2007)Pääosissa: Viggo Mortensen, Naomi Watts, Vincent Cassel.

Kun teini-ikäinen venäläistyttö kuolee sairaalassa synnytykseen, energinen kätilö Anna Khitrova (Naomi Watts) päättää etsiä henkiin jääneen vauvan sukulaiset. Kuolleen tytön jäämistöstä löytyy päiväkirja, jonka kääntämiseen Anna tarvitsee venäläissyntyisen äitinsä Helenin (Sinead Cusack) apua. Samassa taloudessa asusteleva setä Stepan (Jerzy Skolimowski) tutkii myös kalenterin merkintöjä tarkemmin, ja kauhukseen hän ymmärtää sen paljastavan tulenarkoja asioita venäläisestä rikollisjärjestö Vory V Zakonesta. Setänsä varoituksista huolimatta Anna seuraa päiväkirjan tarinaa, joka lopulta ohjaa hänet mukavan Semyonin (Armin Mueller-Stahl) omistaman, itäeurooppalaisen perinneravintolan ovelle. Kun Anna pääsee paremmin tutuksi Semyonin kanssa, hän tutustuu myös tämän poikaan Kirilliin (Vincent Cassel) sekä perheen uskolliseen luottokuskiin Nikolai Lutzhiniin (Viggo Mortensen), jonka todellinen tehtävä on huolehtia ruumiiden mutiloiminen tunnistamattomiksi. Annan pyyteetön auttamisenhalu herättää kuitenkin Nikolaissa aivan uudenlaisia tunteita ja tämä ottaakin takariviltä käsin naisen epäviralliseen suojelukseensa.

Eastern Promises on rauhallisen harkitusti ohjattu raakalaismainen kärsimysnäytelmä, jonka viipyilevä tempo vain korostaa tapahtumien vääjäämätöntä etenemistä kohti kivikovaa ja pysäyttävää loppuratkaisua. Vaikka Eastern Promises ei sisälläkään kuin kaksi hurjempaa jaksoa, kuoleman löyhkä ja väkivallan uhka leijuu sen yllä koko ajan. Hirviömäinen parturimurha ja kokonaisuuden keskiöön sijoittuva barbaarinen puukkotappelu kylpylässä on kuvattu cronenbergilaiseen tapaan, tuomalla väkivalta henkilökohtaiseksi ja lähelle. Cronenbergin kauhuklassikoista (mm. Scanners (1981), Videodrome (1983), The Fly - Kärpänen (1986) tuttuun tapaan liha on se realiteetti, missä ihmisten muutos näkyy fyysisesti ensimmäisenä. Jokainen tehty synti jättää jälkensä arpikudoksena, eivätkä niiden kertomat viestit ole syntyneet ilman äärimmäistä tuskaa. Graafiset veriteot ovat realistisuudessaan kammottavia ja julmuudeltaan Eastern Promises saakin parivaljakko Cronenberg-Mortensenin edellisen mestariteoksen A History of Violencen (2005) kovimmat kohtaukset tuntumaan miltei tyynysodalta.

A Dangerous Method (2011)Pääosissa: Viggo Mortensen, Michael Fassbender, Keira Knightley.

Eletään viimeisiä rauhan aikoja ennen ensimmäistä maailmansotaa. Zurichissa Sveitsissä menestyksekästä vastaanottoaan pitävä psykologi Carl Jung (Michael Fassbender) saa potilaakseen moniongelmaisen Sabina Spielreinin (Keira Knightley), jonka hysteeristen kohtausten syyt tuntuvat haudatun syvälle salattuun lapsuuteen. Seksuaalisesti päällekäyvä ja aisteiltaan avoin nuori nainen vie koko ajan enemmän ja enemmän Jungin huomion jopa siinä määrin, että oma vaimo Emma (Sarah Gadon) ja tasaisin väliajoin maailmaan syntyvät omat lapsetkin uhkaavat jäädä tohtoin analyyseissä pelkiksi sivuhuomautuksiksi. Lopulta Jung lähestyy Tapaus Spielreinin kanssa suuresti ihailemaansa psykologian mestaria, arvostettua tohtori Sigmund Freudia (Viggo Mortensen), jonka kanssa syntyykin tiivis yhteistyö ja metodien vertailu, samalla kun toistensa kilpailijoiksi kasvavat miehet tulevat kehittäneeksi modernin psykoanalyysin perustan.

A Dangerous Method on kunnianhimoinen kuvitus niistä hetkistä, jolloin ihmisen ajatuksia ja tajuntaa onnistuttiin tulkitsemaan ensimmäisen kerran aivan uudella tavalla. Dialogiin ja läsnäoloon luottava historiantunti sopii omalla tavallaan täydellisesti Cronenbergin elokuvaksi, fyysinen metamorfoosi on vain korvattu tällä kerralla mielen yksityiskohtaisella kartoituksella. Ihmisen sisään rakennetut perversiot ja vahva ja avoin seksuaalisuus kiimaisine kuvitelmineen muodostavat Cronenbergin analyysin mukaan perustan, jolta kaikki muut käyttäytymismallit saavat olemassaolonsa. A Dangerous Method ei kuitenkaan aivan kykene välttämään teoreettisen luennon ilmapiiriä pitkien keskustelujaksojen täyttyessä analyyttisesta psykojargonista ja nykyaikana jo kansakoulupohjallakin hankituista perustiedoista ihmismielen liikkeistä ja tarkoitusperistä. A Dangerous Method perustuu Oscar-palkitun käsikirjoittaja Christopher Hamptonin näytelmään The Talking Cure, joka pohjautui John Kerrin dokumentaariseen tutkielmaan A Most Dangerous Method. Ihmismielen syvimpiä tarkoitusperiä analyyttisesti tutkiva teoreema kärsii hiukan teatterimaisesta ulkolukumaisuudesta, mutta vahvojen keskushenkilöidensä avulla Cronenberg saa alitajunnan analyysinsä muuttumaan kiehtovaksi matkaksi olemuksemme ytimeen.

Cosmopolis (2012)Pääosissa: Robert Pattinson, Juliette Binoche, Paul Giamatti.
Keskellä New Yorkin ruuhkia mahtavan limusiininsa takapenkillä haarakonttori pitävä 28-vuotias multimiljardööri Eric Packer (Robert Pattinson) haluaa tukanleikkuun, mutta matkaa parturiin jarruttavat jatkuvasti kyytiin pukkaavat assistentit, konsultit ja satunnaiset seksikumppanit. Myös etupenkillä istuva turvallisuuspäällikkö Torval (Kevin Durand) varoittelee miestä kaduilla vaanivasta tappajasta, joka kaupungissa vierailevan Yhdysvaltain presidentin sijaan olisikin Packerin perässä. Päivän mittaan loistoauton takatiloissa analysoidaan kapitalismin syvintä olemusta, ihmissuhteiden arvaamattomuutta ja sitä, minne rahan valtaa totteleva maailma on lopulta menossa.

On helppo nähdä, mikä on saanut Cronenbergin tarttumaan Don DeLillon kehuttuun ja kohuttuun romaaniin Cosmopolis vuodelta 2003: se on sen ääni, tapa ja tyyli, jolla asiat sanotaan ja laitetaan järjestykseen. Cosmopolisissa on paljon samaa kuin Cronenbergin omissa elokuvissa aina Videodromesta (1982) lähtien: se analysoi viiltävän tarkasti sanomisiaan ja esittää argumentteja, joita ei voi eikä saa ohittaa olankohautuksella. Tavallaan DeLillon teksti, jonka Cronenberg kirjoitti käsikirjoitukseksi vain kuudessa päivässä, on tänään aavistuksen vanhentunut, sillä monet sen esittämistä profetioista ovat jo toteutuneet, mutta peruspointit valuutan vallasta ja länsimaisen kapitalismin tilasta ovat toki nykyaikana entistäkin enemmän totta. Cosmopolisissa on myös kaikuja Bret Easton Ellisin läpimurtoteoksesta Amerikan Psyko (1991), jonka äärimmäisen tunteeton ja alleviivaavan analyyttinen maailma soi samassa sävellajissa. Mielenkiintoinen ja kiehtovan kiero elokuva on taattua tavaraa ohjaajalta, joka ei kompromisseihin taivu. Cronenbergin komeassa CV:ssä Cosmopolis edustaa selvää jatkumoa eikä sen tekijäksi olisi edes hakemalla löytynyt parempaa.

Maps to the Stars (2014)Pääosissa: Julianne Moore, Mia Wasikovska, John Cusack.

Hollywood, Los Angeles. Ikääntynyt ex-tähti Havana Segrand (Julianne Moore) kärsii ahdituksesta, mutta suunnittelee silti siinikkäästi kuvaavansa uudelleen edesmenneen äitinsä tähdeksi tekemän elokuvan Stolen Waters. Havanaa terapoi ökyrikas ja arvostettu tv-psykiatri, tohtori Stafford Weiss (John Cusack), jonka oma elämä kulisiien takana on vähintään yhtä hajalla kuin tämän asiakkaidenkin. Äitinsä Christinan (Olivia Williams) manageroima, teinitähtenä kahisevaa kahmiva poika, Benjie (Evan Bird), juoksee katkolta toiseen ja perheen tytär, Agatha (Mia Wasikowska), on ollut jo vuosia suljettuna mielisairaalaan pyromaamisten taipumustensa vuoksi. Kun Agatha palaa yllättäen Enkelten kaupunkiin, ja soppaan sekoittaa itsensä vielä limokuskina vuokrarahoja tienaava näyttelijä Jerome Fontana (Robert Pattinson), kauniiden ja rohkeiden tiet risteävät traagisen kammottavin seurauksin.

Maps to the Stars on armoton ultraääni menestyneiden pintaliitäjien ja ihailtujen ikonien elämästä parrasvalojen pimeämmällä puolella. Rankka ja raadollinen lähikuva viiltää syvälle ihmismielen hauraaseen psyykeeseen, ja vaikka esimerkkitapauksina ovatkin Hollywoodin kerma, karmeat kohtalot voisivat olla tempaistu minkä tahansa ammattikunnan yksityiselämästä. Vaikka Cronenbergin tavaramerkki, metamorfoosit ja ihmisruumiin ruma runtelu, ovatkin Maps to the Starsista sivussa, yleisvaikutelma ja tunnetilat ovat silti yhtä mestarismiehen aiempien elokuvien suhteen. Toki mukaan mahtuu yksi äärimmäisen julma ja graafinen väkivallanteko, mutta pääpaino Bruce Wagnerin kirjoittamassa elokuvassa on tutkia ja syväluodata ihmismielen eri puolia.

Long Live The New Flesh
2014 julkaistiin David Cronenbergin ensimmäinen kokopitkä romaani, miehen elokuvista tuttuun tyyliin monimerkityksellisiä tapahtumia, groteskin yllättäviä käänteitä ja yksityiskohtia tulviva Consumed. Consumed seuraa kahta kameratekniikkaan kilahtanutta freelancejournalistia globaalilla matkalla, johon liittyy salaliittoja ja kannibalismia. Hyvän vastaanoton saanut esikoisteos saanee myös jatkoa, sillä ohjaajalla on omien sanojensa mukaan vielä paljon sanottavaa myös painetun tekstin muodossa. Maps to the Starsin ohella 2014 sai ensi-iltansa myös 9-minuuttinen lyhytelokuva The Nest, jossa Celestine (Evelyne Brochu) yrittää vakuutella tohtori Molnaria (äänenä ohjaaja itse) siitä, että inhottavat ötökät ovat tehneet pesän hänen rintoihinsa. Aihe ja sen käsittely tuntuvat jotenkin oudon tutuilta Cronenbergin uraa retrospektiivisesti tarkasteltuna.

Niin kauan kuin David Cronenberg tekee elokuvia, emme voi olla varmoja mistään. Jo huomisen aamunkoitossa voi vaania uusi sairaus, jossain edistyksellinen tohtori valmistautuu uuteen mullistavaan tekniikkaan, tiedemies keksii uuden tavan liikkua, ihan tuolla nurkan takana odottaa ihminen, joka ajattelee pahoja ja naapurissakin asuu setä, joka puhuu itsekseen verkkoja rakennelle.. Aarioita laulaa tyttö, joka ei ole tyttö ollenkaan ja sen tutun keskikaljakuppilan ovelle ilmestyy kolme miestä pahat mielessään. Koskaan ei voi tietää mistä Cronenberg -virus seuraavaksi ilmestyy. Mutta se ilmestyy, siitä voimme olla varmoja. Nyt lataan taas kasetin vatsaani, virittäydyn taajuudelle ja odotan uuden lihan tulemista.