Elokuva

Urheilun ja rikoselokuvan yhdistäminen on joskus monimutkainen projekti. Alfred Hitchcock teki tämän onnistuneesti, kukapa voisi unohtaa sen ikimuistoisen tennisottelun, jossa jännitys on katossa. Ohjaaja Robert Wise vie katsojan nyrkkeilyn ja rikollisuuden maailmaan. Sinänsä hän yhdistää jo elokuvan ilmestymisaikana olleet kliseet varsin keskinkertaisella taidolla. Elokuvasta pursuaa tiettyä energiaa ja potentiaalia, mutta se ei käytä näitä kaikkia läheskään tarpeeksi hyvin edukseen. On tietenkin selvää, että koko noir-genre käyttää kliseitä hyväkseen useallakin tavalla, mutta Set Upin kohdalla nämä elementit eivät tuota onnistunutta synergiaa.

Set Upissa katsoja viedään ikääntyneen nyrkkeilijän elämän käännekohtana toimivaan iltaan. Lempinimeltään "Stoker" Thompson (Robert Ryan), unelmoi paremmasta huomisesta, vaikka hänen kulta-aikansa ovat selvästi jo takana. Hänen vaimonsa Julie (Audrey Totter) ei kuitenkaan enää usko tämän unelman saavuttamiseen, vaan toimii vastarannankiiskinä miehensä ottelun suhteen. Samanlaisuuksia on kieltämättä havaittavissa Martin Scorsesen Kuin raivo härässä esitettyyn Jack LaMottaan tai Quentin Tarantinon Pulp Fictionin Bruce Willisin esittämän kehäraakin välillä. Tarina etenee tarkan kronologisesti jaksotettuna kokonaisuutena, josta voidaankin antaa kiinnostavin piste elokuvalle.

Näyttelijätyö on elokuvassa usealtakin osa-alueelta mitään saamatonta. Päärooleissa nähtävät Robert Rayn ja Audrey Totter ovat kovin ilmeettömiä, vaikka väläyttävätkin muutamassa kohdassa osaamistansa. Heidän välinen henkilökemia ei toimi elokuvassa ja sellaisen oikean avioparin rakastava ja välittävä tunnelma jää saavuttamatta. Vaikka pariskunta ei ruudulla saavutakaan suurta kemiaa, niin perustasolla he silti tuovat suoritukset, jotka eivät sorru liiallisiin ylilyönteihin.

Elokuva käsittelee omalla tavallaan myös vanhenemista. Tästä hyvänä esimerkkinä on nuoren lehtipojan tapa syrjäyttää elämänsä ehtoopuolella oleva, hieman säälittävän oloinen Bat, jonka ääni ei enää vedä vertoja nuoruuden tuomalle kirkkaudelle. Samaa teemaa käsitellään myös sivuhahmo Gunboat Johnsonin mukana, joka on myös mennyt urheilu-uransa zeniitin ohitse ja taistelee nyt vain syvän itseluottamuksen voimin. Nuoruus ja elinvoima ovat syrjäyttämässä iän ja kokemuksen. Ikä-teemaa on toki aiemminkin käsitelty, joten tämä yksistään ei riitä nostamaan elokuvan arvostusta. Toteutustapa tematiikan suhteen olisi hiukan kaivannut muutoksia.

Set Up tarjoaa loppujen lopuksi katsojalle kovin vähän. Sen henkilöhahmot ovat yksiulotteisia, eikä heille anneta aikaa luoda syvempää kontaktia katsojan kanssa. Lisäksi useampaa kuin yhtä hahmoa vaivaa lievä epäuskottavuus. Tarinassa ei löydy nostetta juuri ollenkaan, eikä tätä pelasta Wisen hektinen ohjaus saati tapahtumavyörytys. Elokuva on ansioiltaan varsin keskinkertainen rikoselokuva, joka ei luonut sen suurempaa ihastuksen tunnetta, saati innoita katsomaan elokuvaa ihan heti uudestaan. Erityismaininta on tosin annettava elokuvan kuvauksesta, joka paikoittain on varsin onnistunutta. Taidokkaasti ohjatut ja kuvatut kohtaukset ovat kuitenkin liian vähäiset, jotta ne nostaisivat elokuvan keskinkertaisuuden suosta. Set Up onkin yksi film noir –genren keskinkertaisempia tuotoksia, mutta onneksi se ei kuitenkaan aivan pohjamutia matele, sillä heikompiakin on tarjolla. n ole aivan varma voiko tätä edes kutsua noir-elokuvaksi, sillä sen verran elokuva taiteilee genren äärirajoilla, että rajanveto on hieman hämärää.

Kuva

Set Upin kuvanlaatu on lukeutuu myös varsin hyvälaatuisiin sellaisiin, kunhan muistaa elokuvan iän. Tasaisen varma ote koko keston ajan pitää julkaisun laadullisesti hyvänä, mutta parantamisen varaa kuitenkin olisi ollut joillakin osa-alueilla. Hieman liikaa valoisuutta käytettään muutamassa kohdin. Tosin tämä ei juuri kokonaisilmettä paljoa muuta. Aivan paras ponnistus kuvasta kuitenkin puuttuu, jotta se voitaisiin nostaa Out of the Pastin tai Asphalt Junglen tasolle.

Ääni

Äänenlaadulliset erot elokuvien kohdalla ovat varsin mitättömät. Jokainen raita on saatettu kunnialla sopivaan kuntoon. Dialogi on kirkkaankuuloista ja selkää, eikä ylimääräisiä rasahduksia saati äänen katkeamisia tapahdu. Joissain kohtauksissa erottaa lievää taustameteliä raidalta. Elokuvat tarjoillaan Dolby Digital Mono –raidoilla, aivan niin kuin ne oli tarkoitettu nautittaviksikin. Tasaisen varmaa laatua Warner Brothersilta jokaisella osa-alueella, josta kiitos heille.

Lisämateriaali

Elokuvan kommenttiraita on itse asiassa kiinnostavampi kuin itse elokuva. Raidalla pääsee ääneen ohjaajat Martin Scorsese ja Robert Wise. Molemmat miehet hoitavat raidalla puhumisen taidokkaasti, vaikkakin Wisen äänessä alkaa ikä jo painaa hieman, jotta puheesta saisi aina selvää. Vaikka kaksikko onkin tuotu elokuvan raidalle, niin he pitävät silti välillä jopa yllättävän suuria taukoja kerronnan suhteen. Scorsese tuo hyvin esille elokuvan vaikutuksista häneen ja yleensäkin nyrkkeilyn vaikutuksesta hänen isänsä välityksellä. Wise puolestaan saa kommenttiraidan avulla elokuvan tuntumaan hieman paremmalta.

Yhteenveto

The Set Up on osa Film Noir Collectionia.

Film noir –elokuvien ystävillä Film Noir Classic Collectionin ostaminen on lähes pakollinen. Paketti tarjoaa viisi aikakautensa edustajaa, joista jokainen eroaa tyypillisesti ja temaattisesti toisistaan kohtalaisen paljon. Kaikki noir-elementit ovat siellä, mutta ne tuodaan esille mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja tapahtumaketjuissa. Rahansa arvoinen kokonaisuus, josta riittää iloa useampaankin illanistujaiseen tai sunnuntai-iltapäivän viettoon. Paketin kirkkaimmat tähdet ovat ehdottomasti Asphalt Jungle ja Murder, My Sweet, jotka edustavat noir-aallon kärkeä. Heti perässä seuraavat Out of the Past ja Gun Crazy, jotka tuovat hieman lisäympäristöä ja –sävyä noir-elokuviin. Lopun sitten viimeistelee keskinkertainen osoitus noir-elokuvista The Set Upin muodossa. Tietenkin makumieltymyksiä yhtä kaikki, sillä joissakin piireissä Set Upia tunnutaan ilmeisesti arvostavan. Eihän Martin Scorsese muuten olisi siihen kommentiraitaa tehnyt, eihän.

Jos kiinnostusta on yhtään rikoselokuviin tai haluaa aloittaa tutustumisen film noiriin, niin viimeistään tämä pakettijulkaisu on hankkimisen arvoinen. Kommenttiraidat itsessään ovat herkullisia ja itse elokuvat vieläkin herkullisempia. Tässä julkaisussa on jokaiselle jotakin.