Elokuva
Kaksi vuotta sitten Alexander Pearce katosi kartalta kavallettuaan liki 2,5 miljardia euroa venäläisiä ammattirikollisia ympärilleen haalivan brittigangsterin Reginald Shaw`n (Steven Berkoff) vääryydellä hankkimia varoja. Nyt Pearcen tyttöystävä Elise Ward (Angelina Jolie) saa rakastetultaan toimeksiannon lyöttäytyä ulkoisesti itseään muistuttavan miehen kainaloon ja huijata niin perässä jolkottavia viranomaisia kuin Shawn tappajiakin uskomaan, että lintulaudan lailla tapahtumista pihalla oleva turisti olisi kaikkien haluama Pearce. Elise iskee junamatkalla Pariisista Venetsiaan amerikkalaisen matematiikanopettaja Frank Tupelon (Johnny Depp), jonka pasmat elegantin naisen avoin lähestyminen sekoittaa tyystin. Kanaalikapungissa kaksikon välit lämpenevät ja tapahtumat kumuloituvat hengenvaarallisiksi, kun Pearcea vuosikaudet jahdannut ja missioonsa veronmaksajien rahoja miljoonia tuhlannut Scotland Yardin ykköshurtta John Acheson (Paul Bettany) saa vihiä Elisen roolista. Lopulta kaikki pelurit saadaan saman pöydän ääreen kovin panoksin, mutta mikään ei ole sitä, miltä näyttää.

Erinomaisen eurotrillerin Muiden elämä (Das Leben der Anderen, 2006) ohjanneen Florian Henckel von Donnersmarckin jenkkienskari on turpea ja pompöösi romanttinen trilleri The Tourist, jonka vetelä juonenkuljetus ja lapsellinen toiminta hakee kovasti kaikuja mestari Alfred Hitchcockin elokuvista siinä kuitenkaan onnistumatta. Donnersmarckin, loistavalla Epäillyillä (Usual Suspects, 1995) Oscarinkin ansainneen Christopher McQuarrien ja brittiteeveessä arvostetun uran rustailleen Julian Fellowesin käsikirjoitus perustuu Jérôme Sallen ohjaamaan elokuvaan Anthony Zimmer vuodelta 2005, mutta vakavuudessaan se ei tavoita edes keskinkertaisen esikuvansa fiilistä. Löysänlaiska The Tourist esittelee Venetsiaa kamerajumala John Sealen komeasti kuvaamana, mutta ei yrityksistään huolimatta välty näyttämästä matkailumainokselta. Heikoimmillaan ollaan toimintajaksoissa, joissa ohjaaja on täydellisesti kaseikossa. Rollaattorimummon vauhdilla etenevä kanaali-takaa-ajo ammuskeluineen menee jo tahattoman komiikan puolelle.

The Tourist kärsii ennen kaikkea starasyndroomasta, sillä kaikki alkeellisinkin elokuvan kehittely tuntuu tekijöiltä unohtuneen ryhmän päivitellessä pääkaksikon häkellyttävää loistoa ja karismaa. Totuus on kuitenkin vallan muuta, sillä Johnny Depp on täysin kateissa esittäessään Jussi Jokamiestä, joka tahtomattaan tempaistaan keskelle kaksinmaamaista juonittelua. Typerän dialogin lausuminen näyttääkin friikkiosiin erikoistuneelle Deppille erityisen vastenmieliseltä, eikä asiaa auta läppään kirjoitetut kammottavat vitsinpuolikkaatkaan. Angelina Jolie näyttää suurimman osan valkokangasajastaan kärsivän pahemmanlaatuisesta ummetuksesta tepastellessaan nassu väkinäisessä hymyssä tusinassa eri muotiluomuksessa pitkin pittoreskeja maisemia. Paul Bettanykin näyttää suurimman osan ajasta kärsivän ruaansulatusvaikeuksista ja sivurooliin tilattu luottokonna Steven Berkoff sähisee solvauksiaan rutiinilla. Rufus Sewellilla ei paljoa ole leffassa tekemistä ollut eikä ex-Bond Timothy Daltonkaan nyt varsinaisesti säkenöi Bettanyn betonipääpoliisin kyllästyneenä pomona.

Rutiininomaisuus tuntuu tarttuneen myös säveltäjä James Newton Howardin scoreen, sillä tapahtumien taustalle luotu musiikki on toki ammattitaitoista, mutta yhdentekevää äänimattoa.

Yhteenveto
Harvinaisen halpaa törmäilykomiikkaakin sekametelisoppaansa sekoittava The Tourist tulvii epäloogisuuksia eikä loppupeleissä kestä hetkeäkään tarkempaa tarkastelua. Ulkokultainen esillepano ei saa katsojaa tilaamaan edes äkkilähtöä Italiaan eikä leffaa voi muutenkaan suositella kuin Depp/Jolie -kaksikon aivan vannoutuneimmille faneille. Ja heillekin äärimmäisellä varauksella.