Elokuva

Kauan aikaa sitten paha henki, djinn (Andrew Divoff), vangittiin jalokiven sisään ennen viimeistä toivetta. Mikäli kolmas toive olisi kerinnyt toteutua, maan ja taivaan välillä olevat portit olisivat auenneet, ja niistä levinnyt pahuus vallannut maailman. Jalokiveen vangittu henki piilotettiin patsaan sisään, jonne sen toivottiin jäävän iäksi.

Nykypäivän Los Angelesissa harvinaisuuksia keräilevä Beaumont (Robert Englund) on vahtimassa uniikin patsaansa lastausta. Ryypiskelevän työntekijän seurauksena patsas putoaa kuitenkin lastaussillalle tappaen Beaumontin apulaisen. Hajonneen patsaan sisuksista löytyy tulenpunainen jalokivi, jonka sisällä vuosisatoja odottanut paha henki havaitsee uuden aikansa koittaneen. Vapautettu henki lähteekin etsimään hänet herättänyttä Alexandraa (Tammy Lauren), jotta pahuuden voimat pääsisivät maailmaan kolmen toiveen jälkeen.

Wes Craven Collection -nimikkeen alla myytävä Wishmaster ei ole harhaanjohtavasta mainoslauseestaan huolimatta Cravenin käsialaa, vaan mies pyörii taustalla vain tuottajan muodossa. Käsikirjoitus on tusinarustailija Peter Atkinsin tekoa, ja ohjaajana häärii paremmin tehostevelhona tunnettu Robert Kurtzman. Jälkimmäisen takia Wishmasterin anti tuleekin pääsääntöisesti tehosteista, eikä niinkään juonellisista tai kuvallisista kikkailuista, ja mikäs siinä, kun tehosteet kestävän edelleen päivänvaloa.

Alun pariminuuttinen johdanto muinaisessa Lähi-idän maassa näyttää tyylikkäitä ja perinteisiä tehosteita peräjälkeen ihan vain näyttämisen vuoksi. Kun ajassa siirrytään nykypäivään, tahti hidastuu. Elokuvan taustalla pyörivä tarina on yhdentekevä henkilöiden traumaattisine menneisyyksineen ja djinn-Alexandra-hippasineen. Tehostekikkailutkin vähenevät dramaattisesti, ja oikeastaan vasta loppupuolella päästään jälleen kauniin graafisten efektien pariin. Juoni onkin käytännössä vain tekosyy saada djinn milloin kenenkin luokse toteuttamaan heidän toiveensa pirullisesti pilke silmäkulmassa.

Wishmaster on B-luokan kauhubongareiden lempilapsi, sillä lähes jokainen elokuvan näyttelijä on tavalla tai toisella näytellyt halvoissa kauhuelokuvissa. Beaumontia näyttelee Freddy Kruegerina paremmin tunnettu Robert Englund. Tehosteiden uhreiksi joutuvat muun muassa Kane Hodder (Jason), Tony Todd (Candyman), Ted Raimi (Army of Darkness), Reggie Bannister (Phantasm) ja Hollywoodin vakiojuoppo, George Flower. Myös elokuvan tuotantotiimin jäsenet joutuvat uhreiksi ennen pitkää, ja tarkkasilmäisimmät löytävätkin muutaman tutun maskeeraajan kuolevien joukosta. Kertojana kuullaan Phantasm-sarjasta tuttu Tall Man, Angus Scrimm.

Kuva
1.85:1-suhteinen kuva kärsii anamorfisuuden puutteesta. Sen huomaa etenkin pimeämmissä kohtauksissa, joissa yksityiskohdat peittyvät tumman hunnun alle. Tarkkuus on keskitasoa, eikä roskia ole juuri lainkaan. Värit toistuvat luonnollisina, ja kokonaisuudessaan kyseessä on ihan ok-tason kuva.

Ääni
Dolby Digital 2.0 -miksattu ääniraita soittaa äänet virheettä ja selkeästi. Suuria tilaihmeitä ei juuri synny, mutta ei Wishmaster niitä kyllä kaipaakaan. Varsin mitäänsanomattomasta sävellyksestä vastaa Harry Manfredini, mies useiden b-kauhusävelmien takana.

Lisämateriaali
Julkaisu sisältää vain trailerin ja muutamat filmografiat. Sanomattakin selvää, että kunnon tehosteisiin keskittyvä dokumentti olisi ollut enemmän kuin tarpeen.

Yhteenveto
Wishmaster suoriutuu tehosteleffana kiitettävin paperein, mutta ei tätä sen takia kannata ostaa. Juoni on hyvinkin yksinkertainen ja yhdentekevä, eikä tarjoa kuin tekosyyn saada jälleen uusi uhri tehosteille. Toisaalta tämä ei poikkea juuri mitenkään nykyisistä kauhuviritelmistä. Julkaisu on kelvollinen, vaikkakin Wes Craven Collection -nimike on harhaanjohtava.