Elokuva:

Xzibit, kuka?

Pitkään underground-piirien open mic -sessioissa pyörinyt Xzibit ponkaisi kuuluisuuteen esiintyessään Dr. Dren tuottamassa Bitch Please -kappaleessa, joka päätyi Snoop Doggin levylle, hook-mestari Nate Doggin säestyksellä. Käheä-äänisestä pikkutekijästä tuli kerta heitolla yksi länsirannikon kuumimmista nimistä. Mr. X to tha Z oli kaikkien huulilla. Vuonna 1996 ilmestynyt debyyttialbumi At the Speed of Life muodosti Xzibitille vakaan jalustan musiikkibisneksessä ja on edelleen yleisesti arvostetuin Xzibitin levyistä. Nykyään Xzibit on jo osa länsirannikon rap-eliittiä ja on tehnyt yhteistyötä monien huippunimien kanssa, Dr. Dre:sta De La Souliin.

Restless, mikä?

Restless on Xzibitin kolmas kokopitkä albumi, joka julkaistiin vuonna 2000. Tuottajan palille hyppäsi varsinainen hittitehdas Dr. Dre, jonka seurauksena Restless on soundiltaan tyystin erilainen verrattuna Xzibitin kahteen aikaisempaan levyyn. Runsaasti sampleja sisältäneet levyt At the Speed of Life (1996) ja 40 Dayz & 40 Nightz (1998) ovat rakenteeltaan kevyempiä, mutta soundeiltaan täyteläisempiä. Restless taas on yksinkertaisempi ja huomattavasti raskaampi. Tohtorin tavaramerkiksi muodostuneet syntetisaattori-taustat ovat energisiä, mutta pidemmän päälle jokseenkin tylsiä. Länsirannikolla yleisestikin vähäiset scratchit loistavat poissaolollaan.

Xzibitin uusin, neljäs albumi kantaa nimeä Man vs Machine (2002). Levy jatkaa pitkälti samaa linjaa Restlessin kanssa. Tässä vaiheessa ongelmaksi muodstuu Dren tuotannon yksipuolisuus. Uudet Tohtorin tuottamat westcoast levyt alkavat kuulostamaan piinaavan identtisiltä.

Xposed, mitä?

Xzibit Restless Xposed on eräänlainen promootio Restless albumille. Kamerat kiertävät Xzibitin mukana pitkin osavaltioita Anger Management -kiertueella. Kooste on siis kuvattu ennen Restlessin julkaisua, joten levy tutustuttaa katsojaa luonnollisesti myös Xzibitin aiempaan tuotantoon. Xposedin on ohjannut Devin Dehaven, joka on alkanut niittämään pikku hiljaa mainetta rap-starojen DVD-julkaisuilla. Mies on ohjannut Xposedin lisäksi muun muassa DJ Quikin Visualismin, sekä W.C.:n Bandana Swangin -julkaisun.

Levyn tarjoamat live-esiintymiset on koottu 30:ltä massiiviselta keikalta, joten materiaalista tuskin oli puute. Tämä taas johtaa harmillisesti siihen, että kuva vaihtuu joka toinen sekunti eri esiintymislavalle. Käteen jää epämääräinen palapeli missä Xzibitin vaatekerrasto vaihtuu alituiseen. Livetaltiointi ei ole sinänsä huono. Itseasiassa se on erittäin energinen, mutta hieman omaperäisemmällä editoinnilla siitä olisi saanut paljon paremmankin.

Musiikkivideoita levyllä on yhteensä kuusi kappaletta. Year 2000 oli kappaleena hieman kokeilunomainen sekä ensimmäisiä Dren tuottamia Xzibit-kappaleita. Year 2000 päätyi Black and White (1999) elokuvan soundtrackille, joten musiikkivideossa nähdään lukuisia otteita elokuvasta. What U See is What You Get on ainoa musiikkivideo 40 Dayz & 40 Nightz levyltä. Video on hieno kokeilu ujuttaa viisiminuuttinen kappale soljumaan näennäisesti yhdellä kuvausotolla. Restless-albumin videot X ja Front 2 Back ovat kovin tasapaksuja suuren luokan rap-rymistelyitä. Xzibitin parhaimpiin kappaleisiin kuuluva Paparazzi on myös videoltaan upea ja samalla levyn parhainta antia. Debyyttialbumin hittibiisi esitetään sinisävytteisenä kuvauksena, Xzibitin pyöriessä meren rannalla sinfoniaorkesterin kanssa. Kuudes musiikkivideo Foundation löytyy vasta extra-osiosta. Kappale kertoo Xzibitin nuoresta Tremaine-pojasta, joka esiintyy myös videolla.

Live-esiintymisien ja musiikkivideoiden lisäksi levy tarjoaa myös paljon muuta. Tämä lajittelematon materiaali on itseasiassa koko paketin suola. Xzibit on persoonana niin hauska ja energinen, että miehen touhuamista seuraa suurella mielenkiinnolla vaikkei itse musiikki säväyttäisikään. Takahuoneessa tapahtuu yhtä sun toista ja DVD:llä esiintyy lukematon määrä maailmankuuluja tähtiä kokoonpanojensa kera, muun muassa DJ Quik, Fred Durst, D12 sekä Papa Roach. Hennessy-huuruisen häröilyn ohella Xposed paljastaa muun muassa taltioinnin X musiikkivideon tekemisestä, takahuonepainia, alkoholisteja sekä paljon muuta.

Kuva:

Kuva on 1.85:1 letterbox (ei-anamorfinen), lukuun ottamatta paria musiikkivideota, jotka näytetään 1.33:1 kuvasuhteella. Kuvan laatu vaihtelee paikoitellen aika paljonkin. Huuruisesta yleisöstä käsin kuvatut otokset painivat täysin eri sarjassa esimerkiksi musiikkivideoiden laadun kanssa. Kokonaisuudessaan kuva on vähintäänkin tyydyttävä paljon keikkataltiointia ja takahuone-materiaalia sisältäväksi musiikki-DVD:ksi. Esiintymiset ovat pilkkopimeästä hallista huolimatta selviä eikä taltiointi käy missään vaiheessa häiritsevän epätarkaksi. Ei kuva tietenkään Jerry Bruckheimerin tuotoksille vedä vertoja, mutta musiikki-DVD:ksi se on varsin hyvä.

Ääni:

Musiikki-DVD:ssä äänet näyttelevät aivan erityistä osaa ja tämän julkaisun äänet suoriutuvat tästä mallikaasti. Julkaisu tarjoaa nautittavaksi ihanat 5.1-äänet, jotka kuulostavat todella hyvältä. Biitit potkivat asiaan kuuluvalla kovuudella ja soundi on live-esiintymisissä kiitettävän elävä. Muutamissa paikoissa puhe jää kieltämättä hieman epäselväksi. Yhtäkään tekstitysvaihtoehtoa levy ei tietenkään tarjoa, hyvä niin. Slangisanojen taivuttaminen suomeksi johtaisi niin absurdiin lopputulokseen, että tällainen pääasiassa musiikkia sisältävä julkaisu toimii vallan mainiosti ilman tekstityksiä. Kokonaisuudessaan ääni on hyvin miksattu, pientä ymmärrettävää epäselvyyttä esiintyy aina silloin tällöin.

Lisämateriaali:

Extrojakin löytyy levyltä mukavasti. Musiikkipuolelta tarjoillaan Restless levyn parhaimmistoon kuuluva Alkaholiks live-taltiointi, Defarin Say It Twice esiintyminen sekä Foundation-musiikkivideo, joka on kuudes DVD:ltä löytyvä virallinen musiikkivideo. Lisäksi extroista löytyy pieni pätkä Xzibitin vierailusta Amsterdamissa, jossa paloi muutakin kuin paikallisten poliisien hermot. Tämän makean kakun kuorruttaa Sega-tapahtuma, missä Xzibit oli hakkaamassa konsolipelejä.

Audio selectionin takaa löytyy yksi levyn ihmeellisyyksistä: loistava X-Commentary, joka näyttää olevan harvinaista mannaa tämän kaltaisille julkaisuille. Kommenttiraita on hilpeää kuunneltavaa ja se kannattaa ehdottomasti katsastaa. Hieman uniselta kuulostava Xzibit laukoo hauskoja letkautuksia ja antaa mielenkiintoista tietoa julkaisun tekemisestä.

Yhteenveto:

Xzibit Restless Xposed on monipuolinen ja mielenkiintoinen paketti, joka sukeltaa vauhdilla Xzibitin energiseen elämään. Levyn tekninen taso on kohtuullisen hyvä ja kun kaupan päälle läimäistään vielä mukavat extrat, on näyttävä Xzibit-DVD valmis. Julkaisu on Xzibitistä yleisesti kiinnostuneille kullan arvoista materiaalia, mutta toimii myös mukavana tutustumispakettina.