Elokuva
Maapallolla ei mene taaskaan hyvin. Tähtien takaa tulleet ketaleet ovat niskan päällä tehtyään jo neljä aaltomaista iskua Tellukselle, tuhonneet sähkömagneettisella pulssilla infrastruktuurin ja kommunikaatioyhteydet, aiheuttaen luonnonkatastrofeja, levittämällä tappavan viruksen, eikä kukaan tiedä vielä, mitä Toisiksi kutsuttujen alieneiden viides ja viimeinen hyöky pitää sisällään. Kaikin keinoin hanttiin pistävä jenkkiarmeija komentajansa eversti Voschin (Liev Schreiber) ja kersantti Reznikin (Maria Bello) johdolla päättää pelastaa sen, mitä pelastettavissa on, ja suojellakseen tulevaisuuttamme, ottaa haltuunsa kaikki lapset, ennen kuin ulkoavaruuden roskasakki pääsee vaikuttamaan perimäämme. Yksi pakkoabduktoiduista on teini-ikäisen Cassie Sullivanin (Chloë Grace Moretz) 5-vuotias pikkuveli Sam (Zackary Arthur), mutta sisko ei usko kohtaloon, vaan lähtee jäljittämään pikkuveikkaa militaarien käsistä. Cassien missioon ottavat osaa myös matkalta mukaan löytyvät nuoret soturit Ben (Nick Robinson) ja Ewan (Alex Roe).

Nuorille aikuisille suunnattujen dystopioiden kuvitellaan Hollywoodissa myyvän loputtomiin, mutta totuus tulee olemaan vallan toinen. Samalle kaukalolle niin kirjoina menestyneiden Nälkäpelien (2012-2015), Outolintujen (2014) ja Labyrinttien (2014), kuin myös invaasiospektaakkeleiden kuten Independence Day (1996) ja World Invasion: Battle Los Angeles (2011) kanssa murkinoimaan pyrkii myös Rick Yanceyn The 5th Wave -trilogian ensimmäiseen osaan pohjaava 5. aalto.

Intron takaumissa ohjaajaksi palkattu näkymyksetön käsikirjoittaja/ohjaaja J Blakeson (nokkela psykologinen trilleri The Disappearance of Alice Creed ja täydellisesti mönkään mennyt jatko-osa The Descent – Loukussa 2 (molemmat 2009) rikkoo irtainta tutuilla efekteillä, mutta ei saa joukkotuhosta irti muuta kuin haukotuttavaa plagiointia. Räjähdysten ja tuhokuvien keskellä humaani aspekti tuntuu pelkästään päälleliimatulta, keskuhenkilöiden kohtalot yhdentekeviltä ja jännitteet keinotekoisilta.

Käsikirjoittajakolmikko Susannah Grant, Jeff Pinkner ja Akiva Goldsman säännöstelevät mekaanisesti tyhjänpuhumista ja yhteenottoja, yrittäen luoda kaiken taustalle paranoiaa ja joukkohysteriaa keinoilla, joita hyödynnettiin ensimmäisen kerran jo Don Siegelin jo ainakin kolmeen kertaan uudelleen tehdyssä (Philip Kaufmanin Ihmispaholaiset (1978), Abel Ferraran Body snatchers (1993) ja Olivier Hirschbiegelin The Invasion - tunkeutujat (2007)) klassikkojännärissä Ruumiinryöstäjät (Invasion of the Body Snatchers, 1956), joka myös nimellä Varastetut ihmiset tunnetaan. Ja jos minulta kysytään, Yanceyn 5. aallon jatkopalat, The Infinite Sea ja The Last Star, eivät tulee koskaan näkemään päivänvaloa valkokankailla.

Kick-Assien (2010 ja 2013) Hit-Girlina läpi lyönyt Chloë Grace Moretz yrittää kaikkensa Cassiena, mutta ei saa mekaanisesta käsikirjoituksesta tarpeeksi rakennusaineita muokatakseen hahmostaan jotain sellaista, josta välittää. Yhtä lailla marginaaliin jäävät myös Nick Robinson, Alex Roe ja monitaitoisen Ringerin rooliin palkattu Maika Monroe (It Follows, 2014). Vieläkin heikommin on kirjoitettu aikuisten roolit, joiden kanssa niin Liev Schreiber ja Maria Bello armeijan edustajina kuin Ron Livingstone ja Maggie Siffkin Cassien ja Samin vanhempina ovat tyystin pulassa.

Yhteenveto
Täysin ennalta-arvattavasti etenevä maailmanloppuleffa ei vakuuta. Näitä kun on nähty niin monta ja varsinkin paljon parempiakin.