Elokuva:

"Anybody who tells you money is the root of all evil - doesn't fucking have any."

"Greed is good", julisti Gordon Gekko lähes 20 vuotta sitten. Ajat ovat muuttuneet ja Ben Youngerin muutaman vuoden takaisessa esikoiskohjauksessa Boiler Room äkkirikastumista tavoittelevina pörssimeklareina tavataan piinkovien ammattilaisten sijasta parikymppisiä wannabe-miljonääri college-dropoutteja.

Giovanni Ribisin (mm. Pelastakaa sotamies Ryan) näyttelemä Seth Davis pyörittää kotonaan menestyvää pikkukasinoa, jossa hän kynii naapuriston nuorilta näiden rahat. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Sethin ystävä ilmestyy peliluolaan yhdessä Ferrarilla ajavan pörssimeklariystävänsä kanssa. Seth lyöttäytyy kimppaan ja pääsee JT Marlin yhtiöön meklariharjoittelijaksi. Elokuvan parhaisiin kohtauksiin kuuluu meklariharjoittelijoiden "työhaastattelu", jossa Ben Affleckin tulkitsema 27 -vuotias "konkari" Jim Young luennoi rikastumisesta haaveileville teineille rahan kaikkivoipaisuudesta:

"They say money can't buy happiness? Look at the smile on my face. Ear to ear, baby!"

Muutaman yhteensattuman kautta Seth alkaa kuitenkin aavistella, ettei kaikki JT Marlin -yhtiössä ole niinkuin näyttää. Jostakin syvältä hän onnistuu vielä kaivamaan esille jotakin omantunnon tapaista, mutta tapahtuuko herääminen liian myöhään.

Ribisi tekee mainion roolisuorituksen kundina, joka yrittää uida syvemmissä vesissä kuin uimataito edellyttäisi. Nykyinen actionstara Vin Diesel kokeneempana meklarina, jolle tärkeintä elämässä on olla miljonääri, vähät keinoista, tekee niinikään roolinsa uskottavammin kuin mieheltä odottaisi. Ben Affleckin suoritusta jo edellä hehkutinkin.

Elokuva perustuu ohjaaja-käsikirjoittaja Ben Youngerin omiin kokemuksiin meklariharjoittelijana, joten varsinkin alkupuolella tarina on hyvinkin todentuntuinen kuvaus helpon rahan perässä juoksevien nuorten hämärtyneestä maailmankuvasta. Kohtaus, jossa nuoret meklarit katselevat Oliver Stonen Wall Street -elokuvaa siteeraten vuorollaan Gordon Gekkon repliikkejä kuvaa mainiosti näiden todellisuudesta vieraantuneiden juppien maailmankuvaa.

Aivan loppuun saakka elokuvan tarina ei kuitenkaan jaksa kantaa, vaan tarina hajoaa turhankin tavanomaiseksi paranoia -jännäriksi, jossa kuitenkin on riittävästi imua pitämään katsojan mielenkiinnon yllä loppumetreille saakka, olkoonkin, että DVD:ltä löytyvä vaihtoehtoinen lopetus olisi mielestäni ollut elokuvaan valittua tehokkaampi. Valinta tehtiin kuitenkin koenäytösten perusteella ja on helppo uskoa, että asioita avoimeksi jättävä loppu olisi ollut amerikkalaisyleisölle liian vaikea.

Kuva:

DVD:n anamorfisen kuvan laadussa ei juuri ole huomauttamista. Kuva on kirkas, värit toistuvat esimerkillisen luonnollisesti eikä kuvakohinaakaan esiinny liiaksi.

Ääni:

Elokuvan ääniraita on Dolby Digital 5.0 -muodossa, siis ilman LFE -kanavaa. Kaikesta huolimatta elokuvan hiphop -painotteiselta musiikkiraidalta löytyy verraten matalia taajuuksia, jotka toistuvat subwooferin kautta. Edellyttäen toki, että pääkanavat ohjaavat alimmat taajuudet subwooferille. Elokuvan dialogista saa yleisesti ottaen varsin hyvin selvää, mutta hetkittäin näyttelijät sortuvat mutisemaan varsin epäselvästi. Niinikään muutamissa pörssihuoneessa tapahtuvissa hektisissä kohtauksissa ääniraita on niin täynnä huutoa ja puhetta, että siitä on melko vaikea erottaa yksittäisiä ääniä. Vaan näinhän asianlaita lienee todellisuudessakin. Surroundkanavia hyödynnetään muutamassa kohtauksessa varsin aggressiivisesti, mutta enimmäkseen ne vain luovat hillitysti tilavaikutelmaa katselutilaan.

Elokuvan musiikki on siis trendikästä ja jokseenkin hermojarepivää hiphop -rynkytystä, joka toki sopii elokuvan kuvaamien henkilöiden ja tapahtumien taustalle.

Levyllä on myös kaksikanavainen Dolby Digital -ääniraita niitä katsojia varten, joilla ei ole monikanavaista vahvistinta käytettävissään. Sitä en kuitenkaan ole kuunnellut.

Lisämateriaali:

Tarjolla on kommenttiraita, jossa äänessä ovat Giovanni Ribisi, Ben Younger, tuottaja Jennifer Todd sekä musiikista vastaava The Angel. Kommenttiraita on koostettu ilmeisesti kolmesta erillisestä ääniraidasta. Ribisi kommentoi omaa roolihahmoaan ja sen kehittymistä millään lailla kuvaan tukeutumatta. Younger ja Todd ilmeisesti katsovat elokuvaa samalla kun kommentoivat tarinaa, mutta mitenkään tarkasti heidänkään kommenttinsa eivät ruudulla esiintyviä tapahtumia heijastele. The Angel puolestaan kommentoi varsin vapaasti elokuvan musiikkivalintoja ja sävellystyötä. Tämä kommenttiraita kuuluu sarjaan epäselvät ja vaikeasti seurattavat, sillä puhujia ei esitellä millään tavalla ja aiheet rönsyilevät nopeasti eri suuntiin.

Neljä poistettua kohtausta ovat yhteiskestoltaan hieman yli kahdeksan minuuttia. Nämä esitetaan anamorfisella kuvalla ja DD 2.0 -äänellä. Kolme kohtausta ovat melko yhdentekeviä, mutta vaihtoehtoinen loppu on varsin mielenkiintoinen. Lisäksi mukana on elokuvan traileri, anamorfisella kuvalla ja DD 5.1 -ääniraidalla. Traileria ei mielestäni kannata missään nimessä katsoa ennen elokuvaa, sen verran perusteellisesti elokuvan juoni siinä paljastetaan.

Näiden lisäksi levyltä löytyvät tavanomaiset näyttelijöiden ja tekijöiden tekstimuotoiset esittelyt. Vaikka levykotelon takakannessa elokuvaa väitetään pakkotekstitetyksi onnistuu elokuvan katsominen ilman tekstitystä. Tekstityksen vaihto tai poistaminen on mahdollista kesken elokuvan "subtitle" -napilla, kuten myös ääniraidan vaihto.

Yhteenveto:

Ben Youngerin esikoisohjaus on kohtalaisen mukaansatempaava kuvaus nuorten pyrkyreiden maailmasta, jossa menestys mitataan vain ja ainoastaan rahalla. Tosin Oliver Stonen Wall Street on vielä puhuttelevampi elokuva samasta aiheesta.