Alkuperäinen nimi: 
Cashback
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2006
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Musiikki: 
Ikäsuositus: 
13
Kesto: 
98
Cashback
Saul Ahola, Su, 18/11/2007 - 00:00

Elokuva
Cashback (2006) perustuu samannimiseen, vuonna 2004 valmistuneeseen lyhytelokuvaan, joka onnistui nappamaan itselleen myös Oscar-ehdokkuuden. Lyhytelokuvan muokkaaminen pitkäksi elokuvaksi ei ole kuitenkaan kovin helppoa. Pienen näppärän idean päälle pitää rakentaa iso toimiva kokonaisuus ilman, että sen osat tuntuvat irallisilta. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, tuoreena esimerkkinä Ryan Fleckin ohjaama Gowanus, Brooklyn –lyhäri (2004), joka kääntyi varsin mainiosti vuonna 2006 Half Nelsoniksi. Cashbackin kohdalla kokopitkä elokuva kirjaimellisesti koottiin lyhytelokuvan ympärille, sillä alkuperäinen materiaali säilytettiin kokonaisuudessaan elokuvan keskustana. Tarinalle tarvitsi keksiä vain alku ja loppu - ja voi, mikä sekamelska siitä muodostuikin.

Taideopiskelija Ben Willis (Sean Biggerstaff) on juuri päättänyt ensimmäisen vakavan suhteensa. Miehenalku ottaa dramaattisen eron vähintään yhtä dramaattisesti, sillä hän ei pysty enää nukkumaan haikaillessaan kokopäiväisesti entisen tyttöystävänsä perään. Unettomuus ja rahapula ajavat hänet työskentelemään paikallisen marketin yövuoroon, jossa nuorukainen käyttää omaa henkilökohtaista taitoaan pysäyttää aika riisumalla naisasiakkaat vaatteista, jotta hän pystyy piirtämään nämä kaikessa estottomassa kauneudessaan. Sarastavana taiteilijana Ben on erityisen haltioitunut naisvartalon kauneudesta, ja sen yksityiskohtaisesta kuvaamisesta. Benin runollinen fanfaari kohoilevien kurvien suloisuudelle onkin yksi elokuvan jankuttavista teemoista.

Sean Ellisin ohjaamassa Cashbackissa on moni asia pielessä. Elokuvan päähenkilö kärsii pitkäaikaisesta insomniasta, mutta ei todellakaan näytä siltä. Se on vain yksi näppärä kikka saada hahmo hieman flegmaattiseksi ja puuhastelemaan kaikkea hassua. Tosiasiassa unettomuudesta kärsivä ei saa vain bonuksena kahdeksan tuntia ylimääräistä aikaa elämäänsä, jolloin voi tehdä kaikkea kivaa, mitä muulloin ei ehtisi. Sairauden todelliset oireet ja ilmentymät unohdetaankin elokuvassa tyystin heti sen mainitsemisen jälkeen. Tämänkaltainen, sinänsä ehkä ihan harmiton elokuvallinen välinpitämättömyys leimaa koko teosta, sillä Cashback tuntuu irrallisten, näppärien ideoiden sekamelskalta, joka ollaan yritetty köyttää kokoon tarinanmittaisilla ohuilla langanpätkillä. Lyhytelokuvan paisuttamisen haavoittuvaisuus paistaakin elokuvasta miltei esimerkillisesti.

Elokuvan suurin ongelma on, ettei se oikein tiedä, mikä se yrittää olla suhteessa siihen, mitä se yrittää kertoa. Elokuvan romanssinraadot on maalattu ylirunnollisesti elämää suuremmiksi art-house –pohdinnoiksi. Tämän kaverina toimii täysin irrallinen idioottihuumori, joka laajenee mitä turhimmiksi sivujuoniseikkailuiksi. Mitään tasapainoa näiden välille ei tunnu löytyvän. Elokuva yrittää matkia suosittuja amerikkalaisia independent-elokuvia, joissa yhdistellään mainion mielenvikaista draamaa ja mukana komppaavaa komediaa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Cashback pomppii mielivaltaisesti pieruhuumorista poeettiseen itsesääliin ja särkyneiden sydänten kurjan kauniiseen maailmaan. Kohtausten tempo vaihtuu alati pikajuoksusta pyörätuolilla rullailuun, ja kokolailla kehno rytmitys saa hieman yli puolitoistatuntisen elokuvan tuntumaan jo rankasti ylipitkältä.

Elokuvan henkilöhahmot kuvastavat komeasti jokapuolelle sinkoilevaa, eri ideoilla leikittelemistä. Marketin ja päähenkilöiden pomo (Stuart Goodwin) esitellään ensin röyhkeänä limanuljaskana, jota kaikki vihaavat. Silti työntekijät osallistuvat alttiisti miehen jalkapallo-otteluihin ja syntymäpäiväjuhlille – ihan vain sen takia, että tarina saisi hauskoja tapahtumapaikkoja, joissa kaikki henkilöhahmot ovat länsä, kaupan käytävät kun käyvät ennen pitkää tylsiksi. Goodwinin henkilöhahmo muuttuu hämmästyttävästi puolessa välissä elokuvaa kertaheitolla vihatusta diktaattorista säälittävän humoristiseksi sidekickiksi, jonka tarpeellisuus tarinan kannalta on alusta lähtien kyseenalainen. Benin työkaverit ovat niin ikään kuin karanneet toisesta elokuvasta. Kauhukaksikko Matt (Michael Lambourne) ja Barry (Michael Dixon) viettävät aikansa simuloimalla oraaliseksiä salamimakkaralla, ja kaiken kruunaa onneton kung fu –mestari Brian (Marc Pickering). Kaiken tämän koheltamisen keskellä katsojan pitäisi pystyä uppoutumaan vuosisadan rakkaustarinaan. Ei mitään toivoa.

Cashback yrittää ja yrittää, ja on niin kovin olevinaan. Karismattoman Benin voice overilla suoltamat runollisen herkät manifestit rakkauden, naiskauneuden ja taiteen puolesta vievät hetkittäin naiiviuden täysin uudelle tasolle. On elokuvalla paikoitellen hetkensäkin, ja mukaan mahtuu muutama mukavan hauska kohtaus, mutta mikään ei vain tunnu istuvan elokuvan kokonaisuuteen. Ylidramaattinen, elämää suurempi romanssiralli, jonka pitäisi kaiketi olla elokuvan pääteema, osoittautuu loppujen lopuksi kovin kevyehköksi aikuisnuorten ihmissuhdesotkuiluksi. Elokuvan onttoutta yrittää naamioida sinänsä ihan näyttävä visuaalinen ilme ja kikkaileva kameratyöskentely, mutta kosmeettinen kiillotus ei tee tarinasta sen merkityksellisempää, saati onnistunutta. Cashback on paikoin haukotuttava, paikoin ärsyttävä ja silloin tällöin lievän huvittava art-house –yritelmä, jonka epäonnistumista painostaa tieto siitä, että näillä aineksilla olisi mahdollisesti voinut saada aikaan jotain mielenkiintoistakin. 

Tekniikka
Elokuvan anamorfinen kuva (2.35:1) on ihan hyvää tasoa. Hiuksen verran rakeinen ja elävä kuva on värikontrasteineen ja muokkauksineen varsin komean näköinen. Dolby Digital stereoraita toistaa moitteetta niin isoa osaa näyttelevän musiikin kuin dialoginkin. Kaiken kaikkiaan DVD on tekniseltä laadultaan ihan mukiin menevä peruspaketti, vaikka jääkin vaille monikanavamiksausta.

Lisämateriaali
DVD sisältää kourallisen lisämateriaalia. Making of –dokumentti (19 min.) on varsin perinteinen selkään taputtelu –kooste, jossa jostain syystä mässäillään erityisen paljon elokuvan alastonkohtauksilla. Dokumentti tarjoaa kiireisen läpileikkauksen elokuvan synnystä ja tekemisestä, ja näyttelijät kommentoivat hieman roolihahmojaan.

Interview sisältää seitsemän minuuttia pitkän haastattelun pääosaa esittävältä Sean Biggerstaffilta. Haastattelu tehtiin Tukholman elokuvafestivaaleilla vuonna 2006. Lähinnä Harry Potter –elokuvista tuttu Biggerstaff kertoo hieman sarastavan uransa vaiheista sekä hitusen myös Cashbackin tekoon liittyvistä seikoista. Lisäksi levyltä löytyvä About the Short (12 min.) näyttää elokuvassa käytettävän lyhytelokuvan osuuden, jossa ei itse elokuvan nähneille ole enää varsinaisesti mitään katsomisen arvoista.

Yhteenveto
Cashback on tasapainoton yhdistelmä hölmöä komediaa ja nuorten tuntein koettua vakavamielistä rakkausdraamaa, jossa on paljon yritystä, mutta vähän onnistumista. Lopputulos on etovan imelä kasa vähän sitä sun tätä, eikä elokuva kykene vakuuttamaan oikein millään tasolla.

Kuvasuhde: 
2.35:1
Anamorfinen: 
Anamorfinen
Alkuperäiskieli: 
Levymäärä: 
1
Aluekoodi: 
Lisätietoa: 
Kiitokset Future Filmille arvostelukappaleesta.
Ääni: 
Dolby Digital 2.0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016