Danny. Iso D. Mies, joka perimätiedon mukaan toi poppin ja rockin Suomeen. Voi pitää paikkansakin, ainakin osittain, vaikka kunniaa on turha yhden herran harteille levitellä. Danny-Show oli 1960-luvulla valoinen, tanssityttöineen ja irrallisine tilpehööreineen tuulahdus suuresta maailmasta, varsinkin kun nahkaan pukeutunut lavan kiiistaton tähti kiemurteli hikipäissään musiikin tahdissa kuin käärme, joka myös kuului esitysten rekvisiittaan. 1970-luvulla heränneen hellyysbuumin myötä tehty linjanmuutos ja Miss Suomena julkisuuteen, tosin lopulta traagisin seurauksin, pinnalle ponnahtaneen Armi Aavikon kanssa tehdyt siirappiduetot myivät kuin häkä ja osuivat kulmabaarissa keskarituoppiin tuijottaneiden härmäläisten herkkään sisukseen. Jos Ilkka Lipsasena vuonna 1942 syntynyt herra olisi tuossa murroksessa ymmärtänyt laittaa pillit pussiin, ja muuttaa vaikka Vanuatulle koroilla elelemään, myöhempien aikojen säälittävät yritykset plagioida maailmalla tiuhaan muuttuvia musiikkiaaltoja olisivat jääneet tekemättä.

Yhtä kaikki, Danny tulee olemaan aina osa suomalaisen viihdekulttuurin historiaa ja mies ehdottomasti ansainnut urastaan ja elämästään kertovan dokumenttielokuvan. Tosin Sakari Saksan ohjaama ja Kirsi Markkasen, Sylva Lankisen ja Voitto Saksan käsikirjoittama Danny ei ole sellainen teos. Danny on runsaasta arkistomateriaaleistaan huolimatta paikoin kuin sekava kooste kotivideoita, jotka on ympätty yhteen ilman hajuakaan aikajatkumosta. Samaten mukaan kuin väkipakolla ympättyjen biisien kuvitus täysin irrallisilla välikuvilla rikkoo pahasti balanssia. Pari viimeistä vuotta kamerallaan jo 74-vuotiasta Dannya seurannut Saksa pitää tähtensä tiukasti fokuksessa ja käy tämän puolivuosisataista uraa läpi enemmänkin muistelun kuin analyyttisemmän lähestymisen kautta. Linjattomassa toteutuksessa on toki hetkensä, mutta kokonaisuus jää turhaan ylipitkäksi ja poppia enemmän korniksi kavalkadiksi viihteen pioneerista. Erehtymättömyyden ruumiillistuman ja kaiken pilkulleen suunnittelevan Iso D:n esittäessä pala kurkussa laulua Armin muistolle, koetaan elokuvan hämmentävin hetki, katsoja kun ei voi olla varma, onko sekin reaktio tarkasti ennalta käsikirjoitettu.

Danny lisäksi ääneen pääsevät mm. miehen ex-vaimo Liisa Lipsanen, artistin kanssa alkuaikoina runsaasti kimppakeikkoja tehneet Islanders-soittajat Pepe Willberg, Kaj Wallin ja Erkki Tanninen sekä Danny Showssa mukana ahertaneet Kari Niiranen eli DJ Nite ja lavaspektaakkeleita visioinut Kai Åkerberg.

Elokuvassa artistia estottomasti hehkuttavan Eliisa Löyttyniemen kaltaisille superfaneille kohdettaan täysin kritiikittömästi patsasteleva Danny -dokkari tarjoaa liki parituntisen aikamatkan menneisyydestä nykypäivään herran itsensä kommentoimana. Meille muille on onneksi olemassa vaihtoehtoja.