Fantastic Mr. Fox
Jussi U. Pellonpää, Ti, 23/03/2010 - 00:00

Elokuva
Kun Mr. Fox (George Clooney) jää pentuihin päin olevan vaimonsa Felician (Meryl Streep) kanssa rosvoreissulla ansaan, ovelan hännäkkään on otettava lusikka kauniiseen tassuunsa ja luvattava vaimolleen, että konnailut ovat taakse jäänyttä elämää ja perhe uusi ykkönen. Kaksi vuotta myöhemmin kettuherra on puun ja kuoren välissä, duunissa toimittamassa metsän paikallislehteä ja ahtaana kotina kolo maan sisässä. Veri vetää kuitenkin takaisin tekemään sitä, mitä kettujen on tehtävä, ja timantintarkasti Fox punoo ystävineen suunnitelman rullata kulmakunnan kolme suurinta farmia ja niiden kanat, hanhet ja omenasiiderit. Menestyksekkään keikan jälkipuinti saa kuitenkin huimat mittasuhteet, ja loppujen lopuksi Mr. Foxin tempaukset saavat aikaan täyden sodan tilanomistajien Pösön (Robin Hurlstone), Pärskän (Hugo Guinness) ja näistä katalimman, Papun (Michael Gambon) kanssa.

Ohjaaja Wes Anderson on tullut tutuksi kehutuista, mutta markkinamielessä pienemmin menestyneistä elokuvistaan, joista ei ensimmäistäkään voi silti parhaalla tahdollakaan kutsua tyystin tavalliseksi. Kevytkonnailu Lurjukset (Bottle Rocket, 1994), fiksu Rushmore - akatemian älypää (Rushmore, 1998), ylväs Royal Tenenbaumit (The Royal Tenenbaums, 2001), seikkailullinen Steve Zissoun vedenalainen maailma (The Life Aquatic with Steve Zissou, 2004) ja ketku The Darjeeling Limited (2007) ovat jokainen persoonallisia tulkintoja elämästä ja sen kummista käänteistä sekä niitä tulkitsevista, toinen toistaan värikkäämmistä ja särmikkäämmistä henkilöistä. Fantastic Mr. Fox, vaikka stop-motion-animaatio onkin, menee vaivatta joukon jatkoksi.

Kollegani Arto Lappalaisen suosikkiopuksen ja sängynvierivakkarin, Roald Dahlin rakastetun Kekseliäs kettu -kirjan pohjalta tapahtumat ovat elokuvaksi sovittaneet ohjaaja Anderson ja Noah Baumbach, parivaljakko, joiden edellinen yhteistyö oli yhtä lailla erilainen ja erikoinenkin esitys Steve Zissoun vedenalainen maailma.
Fantastic Mr. Fox on hellyttävässä kömpelyydessään maan mainio animaatio, teknisesti ikivanhat ja hilpeästi nykivät, käsin tehdyt nukkeleffat mieleen tuova kommellus, jonka pohjalla virtaa kuitenkin aitoa asiaa ja vakavampikin vire. Sen taika on tarinan inhimillisyydessä, jonka voimallinen alleviivaus on tavoitettu taitavasti Dahlin originaaleista tarinoista.

Fantastic Mr. Fox kuvattiin teräväpiirtona Nikonin D3 kameralla nopeuden ollessa 12 ruutua/sekunti normaalin 24/sekunti sijaan, jotta kuvaan saatiin stop-motion-tekniikalle ominainen nytkähtely. Myös jälkiäänitykset hoidettiin oikeilla paikoilla studion sijaan ja ryhmä tekikin töitä niin talleissa, maan alla kuin metsissäkin, jotta soundiin saatiin tarvittava luonnollisuus ilman trikkejä. Kokonaisuutena Kekseliästä kettua voisi verrata vaikkapa Nick Parkin ja Peter Lordin Aardman-yhtiöiden ylivetoon savianimaatioon Kananlento (Chicken Run, 2000), sillä molemmat veikeät esitykset sisältävät lukuisia lainauksia muista elokuvista ja virittävät loppuun sen verran vauhdikkaan pelastusoperaation, että liveleffoilla olisi moisten kanssa jo tekemistä.

Kukapa muukaan kuin George Clooney sopisi paremmin kekseliään kettuherra Foxin rooliin. Clooneyn pehmeä ääni, koominen ajoitus ja sarkastiset painotukset ovat silkkaa herkkua animaatioiden äänimaailmoille, eikä tippaakaan herrasta jää jälkeen rouva Foxin roolissa sympaattisesti artikuloiva Meryl Streep. Foxin monirotuisen iskuryhmän jäsenistöön on siihenkin saatu mukaan toinen toistaan velmumpaa vipeltäjää, niin olemukseltaan kuin ääneltäänkin. Jason Schwartzman on Foxin poika Ash Fox ja Eric Anderson tämän serkku Kristofferson Silverfox. Owen Wilson antaa tunnistettavan äänensä näätä Skipille, Wally Wolodarsky on mainio opossumi Kylie, Bill Murray lakimiehen ammattia harjoittava Mäyrä sekä Willem Dafoe viinaan menevä, fataali ja vaarallinen rotta. Brittiläisestä Pulp-yhtyeestä tuttu Jarvis Cocker on vahvasti itseään muistuttava mandoliinisoittaja Pete, ja mies myös esittää itse oman kappaleensa Fantastic Mr. Fox AKA Petey's Song.

Alexandre Desplatin score on kivasti kikkailevaa, hiukan kuin lastenmusiikkia, sitä kuitenkaan olematta. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säestävät upeasti mm. hurja High-Speed French Train ja Stunt Expo 2004, seesteisempiä hetkiä ässäksi kasvava Great Harrowsford Square sekä kaihoisan kaunis Canis Lupus, kohtauksessa, joka pudottaa katsojan taatusti penkiltä. Desplat kumartaa myös syvään elokuvamusiikin mestarille Ennio Morriconelle, jonka legendaariset soinnut kuuluvat selvästi esimerkiksi esityksissä Bean`s Secret Cider Cellar sekä varsin kertovasti nimetyssä fiilistelyssä Just Another Dead Rat in a Garbage Pail Behind a Chinese Restaurant.

Andersonin elokuville tuttuun tapaan myös Fantastic Mr. Fox tulvii muiden esittäjien esityksiä, joista eniten tilaa saavat herran vakiokäyttämät The Rolling Stones (Street Fighting Man) ja The Beach Boys (Heroes and Villains sekä Ol`Man River) sekä koko keikan avaava The Wellingtonsin klassikko The Ballad of Davy Crockett. Lisähilpeyttä tuovat vielä Burl Ivesin vinhat Fooba Wooba John ja The Grey Goose.

Yhteenveto
Ihanan vanhanaikainen, mutta samalla modernisti vinha veto on ehdottoman suositeltava kaikille, ei vain animaatioiden, vaan myös hyvien ja viihdyttävien elokuvien ystäville.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016