Alkuperäinen nimi: 
The Hamiltons
Lajityyppi: 
Valmistusvuosi: 
2006
Valmistusmaa: 
Käsikirjoittaja: 
Ikäsuositus: 
15
Kesto: 
86
Hamiltons, The
J. Pikkarainen, Ti, 18/09/2007 - 00:00

Elokuva
Minkälaista elokuvaa voidaan odottaa ohjaajaveljeksiltä, jotka kutsuvat itseään Butcher Brothersiksi? Ainakin Hamiltons-nimistä rainaa, joka kertoo idyllisellä lähiöalueella asuvasta samannimisestä perheestä. Perheen vanhemmat ovat menehtyneet, joten isän ja äidin roolin on ottanut veljeksistä vanhin, David (Samuel Child). Kaksoset Darlene (MacKenzie Firgens) ja Wendell (Joseph McKelheer) ovat vastaavassa järjestyksessä goottityttö ja väkivaltaisiin kohtauksiin taipuvainen mieshenkilö. Perheen kuopus on Francis (Cory Knauf), joka on epävarma itsestään, perheestään ja elämästä. Lisäksi kellarista löytyy pieneen koppiin lukittuna Lenny sekä verkkoaidan takana sidottuina roikkuvat tytöt. Kuka sanoikaan, että kyse on mistään normaalista perheestä?

Hamiltons (2006) on pikkubudjetin kauhuelokuva, jota ei tosin kannata ajatella kyseiseen genreen kuuluvana. Elokuvan aloitus antaa elokuvasta nimittäin täysin vääränlaisen kuvan, kuten myös jo kauhugenreen kategorisoiminen. Oikeastaan kyse on jonkinlaisesta American Beautyn makaaberisemmasta versiosta, mikä kannattaa pitää mielessä elokuvaa katsoessa. Gorea tai varsinaista kauhua ei ole juuri ollenkaan. Hamiltons keskittyykin seuraamaan aikuistumisen kynnyksellä olevaa Francista, joka tarkastelee maailmaansa linssin läpi ja etsii pään sisällä kysymyksillensä vastauksia. Vanhempien menetyksen aiheuttama trauma kuvastuu Franciksen kasvoilta, mutta juonen edetessä eteenpäin perheen erilaisuus alkaa hiljalleen paljastua. Ehkä kyseessä onkin jostain muusta.

Juoni on kuitenkin liian hidastempoinen, eikä aivoista saa karistettua millään pois ajatusta siitä, että nyt tarkkaillaan köyhän miehen American Beauty -kopiota. Butcherin veljekset ansaitsevat kuitenkin kiitokset siitä, että ovat onnistuneet lisäämään kauhunomaisen elementin melko saumattomasti muuhun tarinaan. Heikkoudeksi muodostuukin yksinkertaisesti se, ettei vallitsevan draaman osuus ole tarpeeksi onnistunut kannattelemaan tarinaa. Onneksi kestoa löytyy kuitenkin sopivasti, joten elokuva meneekin kevyenä välipalana.

Hamiltonien perhe-elämän erilaisuudesta annetaan alkumetreistä lähtien jo osviittaa, mistä syntyykin lopulta elokuvan mielenkiintoisin anti. Miksi veljekset kantavat terveitä ihmisiä kellariin roikotettavaksi ja mikä ihme kolistelee oikein sitä koppia? Salapoliisileikistä muodostuukin katsojalle oma ajanvietteensä, ja ainakaan allekirjoittanut ei onnistunut paloja yhdistelemään ennen kuin oli liian myöhäistä. Lopetus on nimittäin pitkästä aikaa sellainen, että se sitoo koko elokuvan hienosti yhteen. Niin hyvin vieläpä, että Hamiltons tuntuu hieman paremmalta elokuvalta kuin se todellisuudessa edes on. Lisäksi se saa katsojan näyttämään entistä tyhmemmältä, mikäli hän ei tajunnut jujun juonta reilusti etukäteen.

Vaikka teurastamon veljekset ovatkin onnistuneet lisäämään veren ja ruumiit osaksi tarinaa, ei heitä voi juuri muusta kiitellä. Ohjaus on hyvin kliinistä, joskin ensikertalaisiksi jälki voisi olla paljon heikompaakin. Leikkaus takkuaa ajoittain, eikä tehokeinoksi tarkoitetusta kameran heiluttelusta ole kuin negatiivista sanottavaa. Henkilöohjaustakin jää kaipaamaan, sillä lähellekään loistosuorituksia ei tällä näyttelijäpoppoolla nousta. Toisaalta vika on myös itse näyttelijöissä sekä tietenkin leffan pienehkössä budjetissa.

Tekniikka
Julkaisun takakansi lupailee jälleen vähän mitä sattuu, mutta elokuva näytetään anamorfisena 1.78:1-kuvana. Videokameralla kuvatut kohtaukset ovat puolestaan suhteeltaan 1.33:1. Tarkkuus on kohtalainen ja värit toistuvat hieman kulahtaneina, mikä on varmasti tarkoituksenmukaista. Käytetyn HD-kameran vuoksi kuva on kauttaaltaan rakeinen. Tämä näkyy etenkin elokuvan useissa heikommin valaistuissa kohtauksissa. Samasta syystä tummempien kohtien yksityiskohtaisuus jättää hieman toivomisen varaa.

Dolby Digital 5.1 -miksaus käyttää koko laitteistoa hyödyksi, joskin varsin etukanavapainotteisesti. Takakaiuttimille löytyy hommia tilavaikutelman ja parin säikäytyskohdan turvin. Dialogi kuuluu selkeästi ja häiriöittä. Subwooferille ei ole juuri käyttöä.

Lisämateriaali
Levyltä löytyy elokuvan traileri.

Yhteenveto
Hamiltonsia voisi kuvailla lievästi kauhunomaiseksi versioksi American Beauty -elokuvasta. Idyllisen ulkokuoren alta paljastuu jotain, mikä ei todellisuudessa kestä päivänvaloa. Tällä kertaa kyse on kahdesta kaapatusta tytöstä, jotka odottavat kellarissa kohtaloaan.

Kuvasuhde: 
1.78:1
Anamorfinen: 
Anamorfinen
Alkuperäiskieli: 
Levymäärä: 
1
Aluekoodi: 
Lisätietoa: 
Kiitokset Pan Visionille arvostelukappaleesta.
Ääni: 
Dolby Digital 5.1
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Kuvagalleria: 


Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016