Alkuperäinen nimi: 
Ice Age 3: Dawn of the Dinosaur
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2009
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Musiikki: 
Ikäsuositus: 
7
Kesto: 
96
Ice Age 3: Dinosaurusten aika
Jussi U. Pellonpää, Ke, 01/07/2009 - 00:00

Elokuva
Jäätikkö on vihdoin sulanut ja tutussa laaksossa elämä jatkuu entiseen malliin. Mammutit Manny (Ray Romano) ja Ellie (Queen Latifah) odottavat jälkikasvua, opossumit Crash ja Eddie (Seann William Scott ja Josh Peck) keppostelevat ja sapelihammastiikeri Diego (Denis Leary) potee keski-iän kriisiä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Toilailuillaan ennenkin ongelmia aiheuttanut laiskiainen Sid (John Leguizamo) toimii tälläkin kerralla katastrofin katalyyttinä pudoten läpi jään suunnattomaan luolastoon, mistä tämä löytää ja adoptoi kolme suurta munaa. Eikä aikaakaan, kun niistä on kuoriutunut trio viikarimaisia T-Rexin poikasia, joiden emo ei ole suinkaan iloinen pienokaistensa katoamisesta levottoman laiskiaisen matkaan.

Kun Sid päätyy pakolla hirmuliskojen mukana laakson alta paljastuneeseen outoon maailmaan, on loppuryhmän Mannyn johdolla lähdettävä hurjalle pelastusmatkalle. Trooppinen luolasto tarjoaa monenmoista kummallista ja jo sukupuuttoon kuolleeksi luultua elämänmuotoa, mutta myös yllättävän ystävän, riuskalla ristipurennalla varustetun yksisilmäisen näädän nimeltä Buck (Simon Pegg). Ja onhan mukana matkassa myös Jyrsis (orig. Scrat), tuo tammenterhoaan yhä metsästävä esihistoriallinen jyrsijä, joka kohtaa itsekin aivan uudenlaisen haasteen.

Ice Age 3: Dinosaurusten aika toimii kuin aiemmatkin osat ollen yhtä aikaa riehakas, rento ja reippaalla huumorilla ryyditetty seikkailu, mutta pienoista aikuistumista on niin elokuvassa kuin hahmoissakin jo havaittavissa. Teknisesti uskomattoman elävä ja värikylläinen animaatio pitää puhtimittarin kaakossa alusta alkaen ja hurjimmillaan vauhti meinaa pudottaa jo penkiltäkin. 3D-ulottuvuus tuo leffaan hurjasti lisää syvyyttä ja kuviin tekisi monasti mieli sukeltaa mukaan. Fiksusti tekijät ovat myös hillinneet ne halpahintaisimmat 3D-tekniikan mahdollistamat kikkailut, kuten turhan sälän viskomisen katsojan silmille.

Alusta asti kimpassa äänijänteitään venytellyt pääkolmikko Romano, Leary ja Leguizamo ovat seikkailun sielu, jokaisen oma ääni on enemmän kuin sopiva esitetylle hahmolle ja varsinkin Denis Learyn sarkastinen kissapeto saa miehen ärhäkästä artikulaatiosta täydellisen tulkin. Koko Ice Age -saagan isä, ensimmäisen osan ohjaaja ja trilogian tuottaja Chris Wedge, varastaa kuitenkin koko shown pelkillä puhinoilla, murahduksilla ja veret pysäyttävällä kirkunalla kommunikoivan Scratin äänenä.

Kotimainen dubbaus on laadukas, mutta liian siloiteltu ja särmätön. Ulla Renkon käännöstyö on hukannut suurimman osan alkuperäisen armottomimmista sivalluksista ja korvannut kitkerimmät ja hauskimmat herjat lässyillä lapsellisuuksilla. Antti Pääkkönen (Manny) ja Santeri Kinnunen (Diego) jäävät jääkauttakin kauemmaksi originaalin verbaalitykityksestä, mutta Antti LJ Pääkkösen riehakas irroittelu ja Leguizamolta yksi-yhteen napattu lespaus toimivat Sidin tapauksessa paremmin. Simon Peggin kotimaisessa korvannut Hannu-Pekka Björkman pysyy hyvin vauhdikkaan vipeltäjän roolissa, eikä valittamista löydy Duudsoneiden Jarpista ja Jukastakaan opossumikaksikkona.

John Powellin 44 esitystä sisältävä soundtrack on yhtä ilottelun ja leikin juhlaa. Powell lainaa soinnun sieltä, toisen täältä ja yhdistelee monia elokuvateemoja ja popklassikoita välillä hillittömästi kulkevaan, välillä taas jyhkeästi kuvia taustoittavaan scoreen. Täysosumia piisaa vaikka muille jakaa: hellyttävän höveli Sid`s Kids, hurja montaasi Entry To Lost World, sankariteemojen aatelinen Meet Buck, mystisyyttä huokuva Campfire Stories, hillitön (niin kuvallisesti kuin äänellisestikin) You`ll Never Tango, yksinkertaisen upea Rescues sekä kaiken kokoava End Credits ovat jokainen ehdottoman innovatiivisia sävellyksiä, joista kaikista kaikuu tekijänsä ymmärrys liikkuvaa kuvaa ja tarinan kerrontaa kohtaan. John Powell jatkaa vakuuttavasti matkaansa kohti monipuolisimpien elokuvasäveltäjien harvalukuista joukkoa.

Yhteenveto
Suosikkianimaation kolmas osa on sitä itseään. Hillittömän hauska, vaahtosuisen vauhdikas ja sopivasti jännäkin seikkailu, jonka parissa aika vilahtaa koko perheellä kuin lentoliskon siivillä.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016