Alkuperäinen nimi: 
Isäni Toni Erdmann
Lajityyppi: 
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2016
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Ikäsuositus: 
12
Kesto: 
162
Isäni Toni Erdmann
Jussi U. Pellonpää, To, 15/12/2016 - 08:44

Elokuva

Kun yksinäinen musiikinopettaja Winifred (Peter Simonischek) menettää traagisesti parhaan ystävänsä, mies päättää alkaa paikata suhdettaan vieraantuneeseen ja kaikessa ura edellä menevään tyttäreensä Inesiin (Sandra Hüller). Ines on huipputärkeällä työmatkalla Romanian Bukarestissa ja kohta myös, ei ainoastaan isä, vaan myös tämän kepposteluun taipuvaisen miehen alter ego Toni Erdmann, paikalla. Siinä missä isä ei tunnu tavoittavan tytärtään millään tasolla, hassuun peruukkiin ja hampaisiin sonnustautuva ja kaikille pajunköyttä sujuvasti laskeva Toni onnistuu avaamaan tiukoiksi menneitä solmuja ja rakentamaan siltaa sukupolvien välille.

Maren Aden Isäni Toni Erdmann on erikoinen elokuva. Cannesissa palkittu ja vuoden 2016 parhaaksi eurooppalaiseksi elokuvaksi valittu draamakomedia on myös Saksan virallinen Golden Globe- ja Oscar-ehdokas.

Lämpimän melankolisella huumorilla kuorrutettu draama tuntuu vasitella kaihtavan kaikkea totuttua ja sen ote kerrontaan onkin aluksi piristävän persoonallinen. Liki kolme tuntiseksi venytetty, paikoin surrealistiseksikin heittäytyvä terapiasessio alkaa kuitenkin matkan varrella jankata samoja asioita, eikä turhaan venytettyyn loppuun enää tunnuta keksivän mitään sanomisen arvoista.

Paikoin näennäisen yksinkertainen lähestyminen vakavia aiheita, yksinäisyyttä, urakeskeisyyttä ja vallalla olevaa bisnesmaailman armotonta tulos tai ulos-ajattelua kommentoiva elokuva liikkuu pomppimalla tunnetilasta toiseen ja jättää lopulta jokseenkin epätasaisen jälkimaun. Draamaksi sen epätodellinen ote on aavistuksen liian naiivi eikä komiikassa piisaa hauskuutta ainakaan huutonauruja odotteleville. Uniikissa asenteessa on kuitenkin jotain siinä määrin omaperäisyyttä, etten yhtään ihmettelisi, jos elokuva saisi muutaman vuoden sisällä tyystin vesitetyn jenkkiversionsa.

Pääpari Peter Simonischek ja Sandra Hüller tekevät erinomaisen sisäistettyä työtä, vaikka iso osa ajasta kuluukin äimistelyyn vakavamman keskustelun sijaan.

Yhteenveto



Hetkittäin kekseliäs, mutta myös omaan erikoisuuteensa kompasteleva, epätasainen kokoelma kohtauksia, jotka eivät kasva osiensa summaksi. Mainiot näyttelijät tekevät tosin niin intensiivistä työtä, että heille yksi bonuspiste.

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016