Elokuva
65 miljoona vuotta sitten jättimäinen asteroidi törmäsi maapalloon ja tuhosi planeetallamme valtaa pitäneet dinosaurukset. Tai näinhän meille on opetettu, mutta todellisuudessa taivaankappale ohitti Telluksen turvalliselta etäisyydeltä ja jättiliskot kehittyivät pitkän ajan kuluessa fiksuiksi ja sivistyneiksi eläimiksi, kun taas ihmiset eivät niinkään. Maanviljelyksestä elantonsa hankkivat apatosaurukset, iskä Henri (Jeffrey Wright) ja äiti Iida (Frances McDormand), saavat jälkikasvua, joka saa nimekseen Arlo (Raymond Ochoa). Pienestä hirmuliskosta kasvaa seikkailunhaluinen, mutta arka poika, joka ennen kaikkea haluaisi vanhempien sisarustensa Jaken (Marcus Scribner) ja Lipen (Maleah Nipay-Padilla) tapaan ansaita oman perheensä kunnioituksen ja jättää tassunjälkensä maailmaan. Siihen tuleekin pian mahdollisuus, kun tulvan viemäksi joutunut Arlo päätyy keskelle suurta seikkailua, kumppaninaan ainoastaan kesytön ja alkukantainen ihmislapsi Puppe (Jack Bright).

Useiden vuosien ajan kehittelyvaiheessa pyörinyt Kunnon dinosaurus ei sinne tänne sinkoilevalta tarinaltaan täysin edusta sitä Pixar-laatua, jollaista on totuttu yhdeltä maailman johtavalta animaatiostudiolta odottamaan, mutta toimii silti vauhdikkaana, ja varsinkin perheen pienimpiä takuuvarmasti viihdyttävänä seikkailuna. Perustaltaan pikkuisen Ice Agejakin muistuttavan elokuvan on esikoispitkänään ohjannut Peter Sohn, Mikkihiiritehtaan monikykyjä, jonka panoksia on aiemmin nähty elokuvissa Nemoa etsimässä (2003), Ihmeperhe (2004) Rottatouille (2007) ja Urhea (2012).

Inside Out - Mielen sopukoissa -elokuvan käsikirjoittajana läpi lyöneen Meg LeFauven adaptaatio Sohnin, Erik Bensonin, Kelsey Mannin ja alun perin ohjaajaksi palkatun Bob Petersonin tarinasta on Disneyläistä peruskauraa, perheen tärkeyttä ja omien pelkojen voittamista alleviivaava kasvutarina, mutta tuttuus ei tässä tapauksessa varsinaisesti häiritse, kun sen läpikäyvät hahmot ovat mukavasti epätavallisia. Arlon ja Puppen hitaasti kasvava ymmärrys ja ystävyys on kuvattu kauniin koskettavasti eikä vauhtia tai vaarallisia tilanteitakaan reissusta puutu, teknisesti paikoin henkeäsalpaavan seikkailun toimiessa kuten koko perheen viihteen kuulukin.

Originaali ääninäyttely on tasaisen varmaa laatutyötä, vinkeimpinä Sam Elliottin matalalta muriseva cowboy, T-Rex Kake ja tämän lapset Nasse (A.J. Buckley) ja Lissu (Carrie Paff), eikä kotimaankaan dubbauksessa ole Markus Bäckmanin ohjauksessa mitään vikaa. Lassi Hirvonen on Arlo, Tommi Korpela Iskä ja Susanna Mikkonen Äiti. Puppe-pojan roolin tekee molemmissa versioissa Jack Bright, homma kun ei ole muuta kuin murisemista ja ärähtelyä. Sivummalla kuullaan mm. Tume Uusitaloa (Santtu Salametsä), Ilkka Merivaaraa (Salamainen), Sasu Moilasta (Kake), Santtu Karvosta (Pertsi), Pete Parkkosta (Nasse) ja itsekin kymmeniä dubbaustöitä sekä ohjannutta että äännellyttä Pekka Lehtosaarta (Ertsi).

Yhteenveto

Sen kymmenistä tuotanto-ongelmista vuosikaudet kärsinyt Kunnon dinosaurus on selkeä välityö Pixarin haastavampien projektien välissä, mutta puutteistaankin huolimatta se on silti ihan kunnon elokuva koko perheelle.