Syyskuussa 1972 9-vuotias Jussi kuunteli kaverinsa Vekun kanssa haltioituneena Suomen yleisradion uutislähetystä, jossa kerrottiin maailman mullistanutta uutista Islannin Reykjavikista: Robert James ”Bobby” Fischer oli ensimmäisenä amerikkalaisena voittanut shakin maailmanmestaruuden, viemällä himoitun tittelin Boris Spasskilta. Meille mukuloille eksentrinen Bobby Fischer edusti jotain ylimaallista viileyttä, rockstaramaista cooliutta jo paljon ennen kuin koko sanaa oli edes keksitty. Se sai meidät innostumaan shakista, perustamaan tuohon lautapelien kuninkaaseen vihkityneen salaseuran ja muutamaa kuukautta myöhemmin unohtamaan koko jutun, kun löimme viikkorahat littiin ja ostimme Jykältä vanhan mopon. Tuohon 45 vuoden takaiseen tapaukseen kiteytyi myös paljon muutakin kuin Rantalanmäen viikareiden hetkellinen sivistyminen, Spasskin ja Fischerin välinen ottelusarja kun kasvoi metaforaksi kylmästä sodasta, jota Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat käyneet aina Toisen maailmansodan päättymisestä alkaen.
Edward Zwickin taitavasti ohjaama Pawn Sacrifice - kohtalokas siirto kuvaa nuoren Bobbyn kasvutarinan ihmelapsesta legendaksi, jonka elämä ei ollut ikinä helppoa. Steven Knightin Stephen J. Rivelen ja Christopher Wilkinsonin kirjoittaman tarinan pohjalta kirjoittama käsikirjoitus keskittyy yhtä lailla äärimmäisen vaikean persoonallisuuden omaavan Bobbyn kaikki ympärillään olevat ihmiset hulluuden partaalle ajavaan matkaan kuin myös itse peliin ja sen mystiikkaa henkivään psykologiaan. Shakin kun on sanottu murtavan vahvankin miehen, sillä siinä on neljän ensimmäisen siirron jälkeen vaatimattomat 300 miljardia vaihtoehtoa liikkua, joten eri puolustus- ja hyökkäysvariaatioiden hallinta voi puraista psyykettä pahastikin.
Bobby Fischerin raskaan ja vaativan roolin vetää ihaltavan hienosti entinen Hämähäkkimies Tobey Maguire, jolle tarinan saattaminen valkokankaille on ollut sydämen asia. Tuottajanakin toimiva Maguire, joka muistuttaa ulkoisestikin kohdehenkilöään, nostaa uransa parhaassa roolissa aidosti pintaan Fischerin sisällä myllertäneet demonit, jotka olivat ottamassa kokonaan vallan paineiden kasvaessa yli miljardin ihmisen herkeämättä tv:stä seuraaman loppuottelu-sarjassa käsittämättömän suuriksi. Monitaitoinen Liev Schreiber rakentaa Spasskinsa yhtä lailla kokonaiseksi henkilöksi, joka yhtä lailla tulee kokemaan valtavan paineen, jota kisan rinnalla synnyttää myös kotimaa Neuvostoliitosta tulevat vaatimukset pelastaa koko kansakunnan kasvot taistelussa kapitalistista Amerikkaa vastaan.
Michael Stuhlbarg on lakimies Paul Marshall ja Peter Saarsgard pappi Bill Lombardy, Bobbyn ainoat luottohenkilöt, jotka yrittävät kaitseta sosiaalisesti rajoittunutta moukkaa läpi julkisuuden. Robin Weigert näyttelee Bobbyn äitiä Reginaa, Lily Rabe sisko Joania ja Conrad Pla isä Carmine Nigroa, itseoppineen pojanklopin taidoista vakuuttanutta opettajaa.
Yhteenveto
Vahvoilla näyttelijäsuorituksilla kruunattu, tosipohjainen mentaalidraama, jota seuraa kaikkien tiedossa olevasta lopputuloksesta huolimatta kuin parhainta trilleriä.
Psykologinen draama, joka loppuaan kohden kääntyy melkein trilleriksi on harkitusti ohjattu ja erinomaisesti näytelty voimannäyte ja todiste siitä, että totuus on joskus taruakin ihmeellisempää.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja