Elokuva
Kahdeksan vuotta on kulunut siitä, kun ”Greg” Gaylord Focker (Ben Stiller) tutustui nykyisen vaimonsa Pamin (Teri Polo) isään Jack Byrnesiin (Robert De Niro). Jack on entinen CIA:n agentti ja vainoharhainen mörökölli, jolle sairaanhoitajana työskennelleen Gregin hyväksyminen perheeseen oli työn ja tuskan takana. Nyt Gregin ja Pamin kaksoset, Samantha (Daisy Than) ja Henry (Colin Baiocchi), täyttävät viisi vuotta ja tarkoituksena on kutsua jälleen koko suku koolle juhlimaan lasten kanssa, mukaan lukien Gregin eksentriset vanhemmat Bernie (Dustin Hoffman) ja Roz Focker (Barbra Streisand). Kun Jack saa lievän sydänkohtauksen, hän päättää luovuttaa suvun päämiehen paikan Gregille, mutta epäilykset heräävät, kun energinen lääkeedustaja Andi Garcia (Jessica Alba) pörrää vävypojan ympärillä turhankin sukkelaan. Samaan aikaan myös Pamin ex, Isä-Jackin ikisuosikki, ökyrikas maailmanparantaja Kevin Rawley (Owen Wilson) palaa kuvioihin ja soppa on valmis.

Paul Weitzin ohjaama Pienin painajainen perheessä potkii kuollutta hevosta. Vitsit ovat pitkälti kahdesta aikaisemmasta ”Painajaisesta” kopioituja, ja pääpaino yhä De Niron mulkoilulla ja Stillerin hätävalheisiin perustuvilla selityksillä. Jopa Focker-nimestä väännettävät pakolliset murjaisut ovat väsyneitä ja useasti kuultuja.  John Hamburgin ja Larry Stuckeyn käsikirjoitus on raavittu kasaan heikoin eväin, mutta Kummisetä -elokuvia mukailevissa kohtauksissa on sitä kokonaisuuden kaipaamaa inspiroitunutta improvisointiakin sentään mukana.

Toki muutama muukin, lähinnä fyysiseen ja äärimmäisen kivuliaaseen komiikkaan luottava osuma on mukaan sattunut, kaksimielisyyksissään entistä pidemmälle menevät herjat ja toinen toistaan nolommat tilanteet herättävät toki jokusen hymyn ja laiskan hymähdyksen, mutta muuten rahastuksen maku leijuu kokonaisuuden päällä vastenmielisen vahvasti.

Ben Stillerin ja Robert De Niron välillä on yhä tehoja ja kasikolla onkin muutamin kohdin selvästi hauskaa, mutta työpanoksien mittasuhteista kertoo jotain myös se, että De Niro on pysynyt yhä saagan tuottajana, mutta Stiller ei. Pikku-Fockereita esittävät Daisy Than ja varsinkin ärsyttävä Colin Baiocchi kirkuvat ja kiisteleät läpi leffan jälkiä jättämättä, eikä suurta vaiktusta tee myöskään sivurooleihin hankitut isot nimet.

Laura Dern on kohukoulun rehtori Prudence ja Harvey Keitel Fockereiden piharemppaa johtava ketku Randy Weir. Dustin Hoffmanin ja Barbra Streisandin valkokangasaika jää myös vain muutamaan minuuttiin. Owen Wilsonin Jeesushahmo Kevin on, jos mahdollista, entistäkin luotaantyöntävämpi. Stephen Traskin score mukailee Randy Newmanin kahteen alkuosaan luomia säveliä, eikä varsinaisesti tee haittaakaan puheliaan kohelluksen taustalla.

Yhteenveto
Väsyneesti vanhoja latuja perässä hiihtävä komedia hymyilyttää satunnaisesti, mutta omaperäisyyttä siitä on turha enää etsiä.