Alkuperäinen nimi: 
The Rock
Lajityyppi: 
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
1996
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Musiikki: 
Ikäsuositus: 
K15
Kesto: 
131
Rock, The - Collector´s Edition
Jukka Palmén, Pe, 13/08/2004 - 00:00

Elokuva

Tuskin on elokuvamaailmassa toista nimeä, joka saa yhtä paljon samanaikaisesti sekä kehuja että haukkuja kuin Jerry Bruckheimer. Mies on todella ansioitunut periamerikkalaisten aivottomien toimintarymistelyjen tuottajana, mutta sen verran on herra leffoja tehnyt, että mukaan on pakko mahtua myös onnistumisia. Ainakin yksi kappale löytyy vuodelta 1996, nimittäin valtavan megabudjetin The Rock – Paluu helvettiin.

USA:n hallitukselle katkeroitunut veteraanikenraali Francis X Hummel (Ed Harris) valtaa joukkoineen Alcatrazin vankilasaaren ja ottaa saareen tutustuvat turistit panttivangiksi. Hummel vaatii USA:n hallitukselta 100 miljoonaa dollaria korvauksia USA:n sodissa kuolleiden sotilaiden unohtuneille omaisille tai hän laukaisee vieressä sijaitsevaan San Fansiscoon pari kappaletta uusia supertappavia VX-kaasuohjuksia. Ohjuksia tuhoamaan lähetetään FBI:n paras kemiallisten aseiden tuntija (Nicolas Cage) huippukoulutetun SEAL-ryhmän kanssa. Jotta soppa saataisiin lopullisesti sekaisin, napataan projektiin vielä mukaan ainoa koskaan Alcatrazista karannut vanki John Patrick Mason (Sean Connery), koska hän on muka myös samalla maailman ainoa ihminen, joka tuntee Alcatrazin kellarilabyrintit.

Aiheesta puristetaan mehut viimeistä tippaa myöten ja vähän enemmänkin. Kun ohjaaja Michael Baylle annetaan elokuvaprojektissa ohjaajan paikka ja valtava budjetti käytettäväksi, se myös näkyy. Elokuvissa vilisevät nopeat autot, auringonlaskua vasten kuvatut helikopterit, hurjat kamera-ajot ja toinen toistaan isommat bensaräjähdykset, vaikka ne eivät välttämättä elokuvan juoneen niin liittyisikään. Bay tuntuu joka elokuvassaan nostavan toiminnan aina yhden askelman edellistä korkeammalle tasolle. Tässä elokuvassa kaikki se kuitenkin vielä toimii. Ilmeisesti jo itse elokuvan idea on niin hyvä, ettei sitä saada hukutettua hienon toteutuksen alle, vaikka monia täysin turhia ja kalliita toimintakohtauksia mukaan on mahdutettu. Esimerkkinä vaikkapa viisiminuuttinen San Fransiscon läpi ajettava rymistely, jonka aikana romutetaan mm. yksi Ferrari, yksi Jeep Humvee, yksi raitiovaunu ja tusinan verran poliisi- ja siviiliautoja. Elokuvan juoni unohtuu tällaisissa kohtauksissa kokonaan, mutta mitä väliä, kun tarjolla on upeaa erikoisefektien ilotulitusta, jota on aina yhtä mukava katsoa iso popcornikulho sylissä.

Näyttelijäohjaus tuottaa selvästikin Baylle ongelmia. Ilmeisesti Bayta ei edes pahemmin kiinnosta puuttua näyttelijöiden toimiin, sillä näyttely tuntuu olevan hänelle lähes sivuseikka ja välttämätön paha niiden hienojen toimintakohtausten välillä. Ehkä tämä on jopa jossain mielessä hyvä asia. Kaikki Pearl Harborin nähneet tietävät millaista lopputulos on, kun Bay päästetään ohjaamaan näyttelijöitä. Ehkäpä Bay luottaa siihen, että ammattinäyttelijät osaavat toimia itsenäisestikin ilman ohjaajan jatkuvaa valvontaa - ja niin osaavatkin. Näyttelijäkaarti Sean Conneryn johdolla tekee vakuuttavaa duunia erästä Nicolas Cagea lukuun ottamatta, jonka ilmevarastosta löytyy vain se yksi ja sama väsyneen venähtänyt nassu. Hän jos kuka tarvitsee hyvää henkilöohjaajaa tukemaan ilmaisuaan, joten jonkinlaisena virhevalintana tähän elokuvaan voidaan häntä pitää. Välillä pistää oikein miettimään, mitä hemmettiä se Bay ohjaajana tekee, kun suoraan kuvaajan hommat sopisivat herralle paljon paremmin. Vastauksen tosin keksii nopeasti kuka tahansa – ohjaajan suurempi palkkapussi. 

Oli miten oli, The Rock tarjoaa kaikista puutteistaan ja epäloogisuuksistaan huolimatta viikon annoksen testosteronin täytteistä megatoimintaa ja aimo annoksen jännitystä. Tämän leffan jaksaa ikuinen toiminnannälkäinen pikkupoika katsoa aina uudestaan ja uudestaan.

Kuva

Kuvanlaatu ei juuri jätä moitteelle varaa. Anamorfisen 2,35:1-kuvan näkymät ovat parempaa nykytasoa ja hakkaa monen uuden elokuvan dvd-julkaisun kuvanlaadun mennen tullen. Muutosta edelliseen special edition -julkaisuun en huomaa. Elokuvassa monet pimeässä tapahtuvat kohtaukset toistuvat aivan yhtä mallikkaasti kuin päivänvalossa tapahtuvat. Ainoa miinus kuvanlaadulle täytyy antaa paikoittaisesta staattisuudesta, jota esiintyy mm. pilvisellä taivaalla tai vankilan harmaissa seinissä. Muuten värikylläinen ja tarkka kuva on kaikin puolin kaunista katseltavaa.

Ääni

Äänipuolella on tapahtunut SE-versiosta edistysaskel DTS:n suuntaan. Molemmissa raidoissa käytetään voimakkaasti surroundeja sekä pisteäänien toistoon että tilaääntä luomaan. Myös bassotoisto on ensiluokkaista, subbari murahtelee vähän väliä pitkin elokuvan ja hurjimmissa kohtauksissa joutuu se jo aika lujille. Kuten vaikkapa kohtauksessa, jossa raitiovaunu tipahtaa kymmenen metrin korkeudelta tai kun ohjus suhahtaa aivan kameran vierestä.

DTS soi tälläkin kertaa DD:tä lujemmalla tasolla. Vaikka ei DD:kään mikään huono raita sinänsä ole, ei siitä ole DTS:lle haastajaa. DTS on yllättävänkin paljon DD:tä erottelevampi ja alakerrastakin löytyy enemmän potkua. Ennen referenssilevynä pitämäni special editionin DD (sama kuin CE:ssä) kuulostaa nyt DTS:ään verrattuna melko vaisulta, vaikka raitojen vertailu onkin ilman lennosta vaihtamisen mahdollisuutta hyvin hankalaa. Ei ero kuitenkaan niin dramaattinen ole, etteivätkö pelkkien DD-laitteiden tai –versioiden omistajat voisi enää leffaa katsella. Kyllä DD:kin pistää naapurin kattokruunun helisemään, mutta sen sanon, että DTS helisyttää sitä vielä vähän enemmän.

Elokuvan toimintaa pursuava soundtrack on lähes kaikkien Jerry Bruckheimerin leffojen tapaan lähtöisin Hans Zimmerin tahtipuikosta. Mahtipontiset sävellykset puristavat toimintakohtauksista vielä ne viimeisetkin pisarat ja tukevat tunteikkaissa kohtauksissa näyttelijän suoritusta mallikkaasti. The Rockin soundtrack menee kevyesti Hans Zimmerin sävellysten kärkipäähän.

Lisämateriaali

Audio Commentary eli kommenttiraita, jolla ovat äänessä ohjaaja Michael Bay, tuottaja Jerry Bruckheimer, entinen SEAL-mies ja nykyinen asekouluttaja Harry Humphries, Ed Harris ja Nicolas Cage.

Production Secrets:

On the Range With the Navy SEALs (5:53) pätkässä seurataan entisten SEAL-miesten järjestämää asekurssia tavallisille ihmisille, ja todella huomaa, että jenkeissä ollaan. Asekurssin tarkoituksena on opettaa miten aseella saadaan vahingoitettua toista ihmistä mahdollisimman tehokkaasti.

Dos and Don´ts of Hollywood Gunplay (8:16) Samaiset SEAL-miehet kertovat karkeimpia elokuvissa tapahtuvia aseen käsittelyyn liittyviä virheitä ja opettavat miten asetta käsitellään oikein.

The Rock on Movie Magic (7:54) lyhykäinen dokumentti The Rockin tietokone-efektien tekemisestä.

Special Effects: The Dive Sequence (7:48) videopätkässä selostetaan sukelluskohtauksen teko alusta loppuun saakka. Kohtaus päädyttiin tekemään hidastettuna langoilla liikutettavilla nukeilla.

Publicity and Promotion:

Theatrical Trailer (3:10) Parannusta SE-versioon sen verran, että nyt traileri näytetää 1,78:1-muodossa, kun edellisessä julkaisussa se oli vain pan&scannattu 4:3.

TV Spots (2:37) sisältää nimensä mukaisesti viisi tv-spottia, kaikki yhteen pötköön.

The Rock Premiere on Alcatraz (1:53), kai se jonkinlainen mainos tämäkin on. Pätkässä mainitaan, että The Rockin ensi-ilta pidettiin Alcatrazin vankilasaarella ja loppuun tulee leffan tv-spotti.

Stills Archive:

Storyboards: Alcatraz Incursion Storyboard-kuvia sukelluskohtauksesta.

Storyboards: Morgue Sequence Storyboard-kuvia ruumishuoneen tulitaistelusta.

Production Design Drawings 27 kpl suunnitelmakuvia elokuvan lavastuksesta.

Production Stills 120 kpl valokuvia elokuvan kuvaustilanteista. Jotain Michael Bayn tekniikkapainotteisesta ohjaustyylistä kertoo se, että yli kymmenessä kuvassa hän hääräilee kameran kimpussa, mutta vain kahdessa hän selvästi ohjaa näyttelijää.

Outtakes (8:50) featuressa näytetään pötköön joitakin pilalle menneitä otoksia, joista osa saa lähes epäilemään näyttelijä Ed Harrisin mielenterveyttä.

Secrets of Alcatraz (14:38) lyhykäinen dokumentti Alctarazin vankilasaaren historiasta alkaen aina intiaanien ajoista ja päättyen nykypäivän turistikohteeksi

Jerry Bruckheimer Interview (16:05) Jerry Bruckheimerin omaelämäkerta, jossa hän kertoo enimmäkseen urastaan tuottajana, ihmisistä, joiden kanssa on ollut tekemisissä ja omista näkemyksistään elokuvan teosta.

Kaikki lisämateriaalit on kommenttiraitaa lukuunottamatta tekstitetty suomeksi.

Yhteenveto

Yksi 90-luvun kovimmista toimintapaketeista on ansaitusti saanut teknisesti hyvälaatuisen julkaisun alleen. Ensimmäinen julkaisu oli leikattu flipperi, special edition oli jo leikkaamaton ja yhdelle puolelle ahdettu, mutta ilman DTS:ää ja kunnon lisämateriaaleja. Special edition -nimitys oli lähinnä mauton vitsi. Vasta vuoden 2002 syksyllä julkaistu collector´s edition päivitti dvd-julkaisun laadun kunnolliselle tasolle, eikä se ole ainakaan vielä päässyt vanhenemaan.

Jos olet aikeissa ostaa The Rockin Criterion Collection -version paremman laadun toivossa, niin älä vaivaudu. Collector´s edition on täysin identtinen Criterionin kanssa, jopa CE:n valikoiden yläkulmasta löytyvä teksti "Criterion Collection" todistaa sen.

Kuvasuhde: 
2,35:1
Anamorfinen: 
Anamorfinen
Alkuperäiskieli: 
Levymäärä: 
2
Aluekoodi: 
Ääni: 
Dolby Digital 5.1, DTS
Bonukset: 
- Kommenttiraita - Poistetut kohtaukset - Tiiserit ja trailerit - Kuvagalleriat - Secrets of Alcatraz -dokumentti - Jerry Bruckheimer Interview -haastattelu
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016