Alkuperäinen nimi: 
Sucker Punch
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2011
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Ikäsuositus: 
13
Kesto: 
111
Sucker Punch
Jussi U. Pellonpää, Ke, 13/04/2011 - 00:00

Elokuva
Kun Baby Dollin (Emily Browning) äiti kuolee, hänen ilkeä isäpuolensa (Gerard Plunkett) toimittaa tytön Lennox Housen mielisairaalaan estääkseen tätä kertomasta totuutta perheen sisällä tapahtuneesta pedofiliasta ja Babydollin pikkusiskon traagisesta kuolemasta. Isäpuoli punoo juonen sairaalan umpikieron päähoitajan Blue Jonesin (Oscar Isaac) kanssa suunnitelmana tehdä tytölle viiden päivän kuluttua lobotomia leikkauksiin erikoistuneen tohtorin (Jon Hamm) avulla. Baby Doll tutustuu sairaalan muihin potilaisiin, kovaotteiseen Blondieen (Vanessa Hudgens), kekseliääseen Amberiin (Jamie Chung), räväkkään Rocketiin (Jenna Malone) ja tämän siskoon Sweet Peahan (Abbie Cornish), joka on toiminut tyttöjen johtajana aina tähän päivään saakka. Tanssin parantavaan vaikutukseen vakaasti uskova terapeutti Vera Gorski (Carla Gugino) saa pian huomata, että Blue on muuttanut koko laitoksen suureksi bordelliksi, jonne odotetaan saapuvaksi myös suuri ja mahtava High Roller (Jon Hamm), rikollispomo, joka voisi rahoillaan tehdä Bluesta rikkaan. Mutta kukaan ei ole ottanut huomioon Baby Dollin uskomatonta kykyä käyttää mielikuvituksen voimaa taistelussa huutavaa vääryyttä vastaan. Tyttö matkaa kauas ajan ja paikan tuolle puolen ja saa oppaakseen Wise Manin (Scott Glenn), joka antaa hänelle ja muille tytöille viisi äärimmäisen vaarallista tehtävää matkalla vapauteen.

Elokuvillaan 300 (2006) ja Watchmen (2009) aivan omanlaisensa kuvakielen luonut ohjaaja Zack Snyder palaa tositoimiin Steve Shibuyan kanssa kirjoittamallaan rytinärainalla Sucker Punch, 1960-luvulle sijoittuvalla toimintafantasialla, jonka taustalla kummittelevat Liisan seikkailut ihmemaassa ja Sormusten herrat. Juurta jutulle tuntuu rustatun vain juuri ja juuri sen verran, että sillä kyetään liittämään toinen toistaan massiivisemmat toimintakohtaukset toisiinsa ilman, että elokuvan kaari pirstaloituisi liiaksi. Tässä tehtävässä Snyder ei aivan onnistu, mutta korvaa draaman puutteen uskomattoman upeilla ja visuaalisesti häikäisevillä taistelujaksoilla, joita kankaalle viljellään tasaisin väliajoin.

Sucker Punch onkin nimenomaan valkokangaselokuva, tarkoitettu mahdollisimman suuren teatteriin, jossa ei edes äänentoistosta tingitä. Kaikki aistit tukkoon lyövä tykitys ei rehvastele älykkyydellään, vaan onkin enemmän kuin Bolivialaista marssipulveria nauttineen perverssin teinipojan märistä unista uutettu. Tehosteet ja efektit ovat parasta mitä rahalla saa tuoden taisteluihin samuraisotureita, zombienatseja ja jättimäisiä robotteja, lohikäärmeistä puhumattakaan.

Pääosassa sähisevä kissakvintetti on paitsi puettu ja meikattu, myös varustettu niin syvältä seksuaalifantasioiden salatuimmista laatikoista, että moisesta voisi olla tohtori Freudkin ylpeä.
Persoonallisen näköinen Emily Browning tuo rooliinsa Babydollina herkkyyttä, jolle Abbie Cornishin kovapäisempi Sweet Pea antaa hyvän kaikupohjan. Jena Malonen Rocket on kolmas parhaiten esille nousevista amatsoneista, Vanessa Hudgensin ja Jamie Chungin jäädessä sovinnolla taustalle. Monista latinoroistojen rooleistaan tuttu Oscar Isaac maalaa kuvan sairaasta sadistista turhia pidättelemättä, eikä Gerard Plunkett jää inhottavuudessaan paljoakaan paholaismaisen Bluen varjoon hirviömäisenä isäpuolena. Carla Gugino hahmottelee taitavasti rajan kahden puolen tasapainoilevan tanssiterapeutin, ja Mad Men -sarjasta tuttu Jon Hamm on niin ikään hyvä tuplaroolissaan. Armottomasti ahavoituneen veteraanivenkulan Scott Glennin toisessa ulottuvuudessa operoiva Wise Man tuo tarinaan jylhyyttä ja staminaa.

Tyler Batesin ja Marius De Vriesin score ulvoo ja jyrisee kliimaksisten rytinätuokioiden taustalla kuten pitääkin, mutta pääpaino ja tärkein rooli kerronnan kannalta Sucker Punchin soundtrackilla on tutummilla musiikkiesityksillä, joiden parissa näyttelijät revittelevät täysillä. Emily Browning tulkitsee talla pohjassa leffan epäviralliseksi teemaksi nousseen Eurythmics-yhtyeen kasarihitin Sweet Dreams (Are Made Of This) sekä The Smithsin Asleep ja Pixiesien Where Is My Mind. Oscar Isaacin ja Carla Guginon duo Love Is the Drug yllättää herkkyydellään, kun taas Björkin ja Skunk Anansien kimppakiva Army of Me ja jälkimmäisen soolona vetämä Iggy Pop -klassikko Search and Destroy potkivat suoraan alakertaan puhtaalla raivolla. Uuden käsittelyn saa myös Jefferson Airplanen White Rabbitt sekä Queenin hurjiksi fuusioidut I Want It All ja We Will Rock You.

Yhteenveto
Visuaalisesti häikäisevä fantasiaseikkailu, joka ei ajatteluelimille mahdottoman paljoa tarjoa, mutta iskee kaikkiin muihin aisteihin kuin tusina Tysoneita.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016