Elokuva
Kun Beth Emhoff (Gwyneth Paltrow) palaa Hong Kongista työmatkalta kotiinsa Minnesotaan, hänen aviomiehensä Mitch (Matt Damon) ja tyttärensä Jory (Anna Jacoby-Heron) luulevat äidin väsymyksen johtuvan ainoastaan jet lagistä. Kun oireet kuitenkin pahenevat tunti tunnilta ja myös Bethin poika Clark (Griffin Kane) sairastuu, Mitch ottaa yhteyttä esiapuun, mutta lääketieteestä ei enää ole apua. Samalla maailmanlaajuinen pandemia puhkeaa ja raamatulliset mitat saava vitsaus kääntää veljen veljeään vastaan.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Yhdysvaltojen tartuntatautien valvontakeskus CDC kutsuvat epidemiaa nimellä MEV-1 ja yrittävät jäljittää sen alkuperän. Eturintamaan taistelussa äärimmäisen tarttuvaa tautia vastaan nousevat tohtorit Ellis Cheever (Laurence Fishburne), Ian Sussman (Elliot Gould), Erin Mears (Kate Winslett) ja Leonora Orantes (Marion Cotillard), jotka kuitenkin joutuvat seuraamaan vierestä kun tappava virus murtaa paitsi ihmiset, myös yhteiskunnan synnyttäen pakokauhun ja anarkian. Samaan aikaan kun muutaman muun kanssaeläjän lailla virukselle immuuni Mitch etsii tyttärensä kanssa pakopaikkaa, ympäri maailmaa suosittua blogiaan pitävä Alan Krumwiede (Jude Law) synnyttää lisää paniikkia kertomalla tahallisesta bioterrorimista ja väittämällä hallitusten salaavan kansalaisiltaan totuuden vastaläääkkeen olemassaolosta.

Äärimmäisen taitavan tarinankertojan ja elokuvainstrumentin suvereenin hallitsijan Steven Soderberghin Tartunta (Contagion) osuu asian ytimeen näinä SARSin, BSE:n sekä sika- ja lintuinfluenssien aikoina, jolloin uutiset levittävät päivittäin tietoja uusista uhista. Elokuvallisia rinnastuksia voisi tehdä esimerkiksi Wolfgang Petersenin ebola-viruksella massoja pelotelleeseen tautitrilleriin Tuntematon uhka (Outbreak, 1995), mutta siinä missä Petersen juoksutti Dustin Hoffmania kilpaa kellon kanssa etsimässä vastalääkettä, Soderberghin lähestymistapa on kliinisen intellektuelli ilman asioden päälleliimattua dramatisointia.

Scott Z. Burnsin asiallinen ja turhia yleistyksiä viisaasti välttelevä käsikirjoitus on faktapohjaista epikriisiä ja samalla mietitty dystopia siitä, miten koko ihmiskuntaa uhkaava epidemia tuhoaa myös yhteiskunnan ja sen mukana lopulta myös kaikki edellytykset uudelleen rakentamiselle. Se käsittelee ihmisen alkukantaisimpia vaistoja ja tarpeita, joista päällimmäiseksi nousee halu selviytyä, hinnalla millä hyvänsä. Tartunta ei suinkaan kysy, onko elokuvan esittämä tapahtumaketju mahdollinen, vaan ennemminkin, koska se vääjäämättä tapahtuu.

Tartunnan miehitys on kateutta herättävän tasokas. Oscar-palkittuja ja -ehdokkaita on tarttunut haasteeseen kokonainen joukkue ja tähtitehoilla maustettu survivaali onkin näyttelijätyöltään varsin laadukasta katseltavaa.
Päärooleista parhaimmat arvosanat ansaitsevat Matt Damon surunsa keskellä vastauksia etsivänä Mitchina, Kate Winslett töihin tarttumiseen spekuloinnin sijaan uskovana lääkärinä ja Laurence Fishburnen koskettavan inhimillinen esitys CDC:n nokkamiehenä Ellis Cheeverina. Nimekkäimpien esiintyjien ohella esiin nousevat sivurooleista myös John Hawkes CDC:n talonmiehenä Rogerina, nykyään melkein jokaisessa elokuvassa esiintyvä Bryan Cranston armeijan hätätilaexperttinä Lyle Haggertyna sekä Jennifer Ehle uhrautuvaisena tohtori Ally Hextallina.

Ohjaaja Soderberghin pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Cliff Martinezin jazzahtava synttyscore toimii Soderberghin kiihkeän vision taustalla mallikkaasti. Hypnoottiset ja tapahtumien mukaan nimetyt kappaleet ovat minimalistista, mutta tarkoitukseensa hienosti toimivaa elokuvamusiikkia. Kohokohtia fiilistelevällä albumilla ovat intron hiljalleen kasvava They`re Calling My Flight, paniikinomaisesti sykähtelevä Move Away From The Table, pandemian leviämistä säestävä Affected Cities sekä finaalia kohden menevät koskettava There`s Nothing In There ja kaunis Handshake. Loppuun säästetty Bat & Pig tekee nokkelan u-käännöksen kronologiassa ja tuo tapahtumat päivään numero yksi.

Yhteenveto
Ajan hermolla operoiva ja primitiivisimmistä peloistamme tehoja hakeva jännäridraama vyöryttää valkokankaalle komean ensemblen tähtiä ja muistuttaa asiallisesti niistä pienen pienistä asioista, joita voimme tehdä välttääksemme elokuvan tapahtumien muuttumisen todellisuudeksi.