Elokuva
Philip K. Dickin We Can Remember It for You Wholesale -novelliin löyhästi pohjautuva Total Recall kääntyy jo toistamiseen elokuvaformaattiin. Visuaalisista rainoistaan tunnetun Len Wisemanin käsissä futuristinen visio muuttuu Paul Verhoevenin klassikkoteostakin vauhdikkaammaksi sovitukseksi, jossa on sentään vielä hitunen ajatusta mukana.
Synkkään tulevaisuuteen sijoittuva Total Recall seuraa mitättömään elämäänsä kyllästynyttä tehdasduunari Douglas Quaidia (Colin Farrell), joka päättää hakea jännitystä kuivuneisiin rutiineihin valemuistoja tehtailevasta Rekall-yhtiöstä. Salaisen agentin fantasiat muuttuvat tosin nopeasti tappavaksi ajojahdiksi, jonka seurauksena Quaid alkaa epäilemään paitsi omaa menneisyyttään myös koko ympäröivää todellisuutta.
Kurt Wimmerin ja Mark Bombackin käsikirjoitus seuraa maltillisesti alkuperäisteoksen jalanjäljissä, vaikka nyansseja on muokattu nykypäivään paremmin istuvammiksi. Marsin sijaan tapahtumat pysyvät tällä kertaa tiukasti maan päällä, mutta temaattisesti Dickin mieltymät yhteiskuntakritiikkiin ja muihin dystooppisiin peikkoihin on saanut jäädä paikoilleen. Visio on kauttaaltaan onnistunut ja käsikirjoituksen säikeet suurimmaksi osaksi onnistuneet, mutta kerrontaa maustaa paikoin lievä rautalangan maku.
Lähdemateriaalin potentiaalista huolimatta Wiseman keskittyy aivosolujen virkistämisen sijaan näiden tuhoamiseen. Wiseman hallitsee kyllä visuaalisesti näppärät toimintakohtaukset, ja Total Recallissa niitä tosiaan on reilusti. Kiihkeitä kaksintaistoja, tulitaisteluita ja takaa-ajoja rytmitetään melkein vartin väliajoin, mutta paikoin näyttävistä koreografioista huolimatta ne ovat useimmiten aivan liian ylipitkiä. Tilannetta ei edes pelasta vaihtelevat tapahtumapaikat, sillä kohtaukset on rakennettu yhden nopeasti kuluneen jipon varaan.
Quaidia näyttelevä Colin Farrell on nappivalinta todellisuutensa kyseenalaistavaksi päähenkilöksi, jolle näyttelijä onnistuu tuomaan karisman niin elokuvan toiminnallisempia kuin hieman rauhallisempiakin kohtauksia varten. Wisemanin siippa ja luottonäyttelijätär Kate Beckinsale hoitaa tappavan vaimon roolinsa tutuin vedoksin, ja kolmiodraaman viimeisenä pyöränä häärivä Jessica Biel ei väräytä viisaria suuntaan tai toiseen. Bryan Cranston tekee melko huomaamattoman roolin elokuvan pahiksena, ja Bill Nighy pyörähtää elokuvassa vastarinnan johtohahmona lähinnä oman poliittisen taustansa vuoksi.
Tekniikka
Sonyn teräväpiirtosiirto on ehtaa demomateriaalia. Ääriterävä kuva on kauttaaltaan upeaa katsottavaa. Rikkaat värisävyt toistavat futuristisen maailman elävänä, ja syvät tumman tasot tuovat kohtauksiin tuntuvan tilavaikutelman. Onnistuneinkaan siirto ei tosin onnistu poistamaan paikoin ärsyttävyyteen asti käytettyjä linssiheijastustehosteita.
Dolby TrueHD 5.1 -miksaus on kuvan tapaan huippulaadukas. Tilankäyttöä hyödynnetään tehokkaasti ja aktiivisesti läpi elokuvan, mikä korostuu etenkin elokuvan lukuisissa toimintakohtauksissa. Erottelukyky on niin ikään ilmiömäinen: tehosteet toistetaan tarkasti niille tarkoitetuissa paikoissa. Viimeisen silauksen raidalla antaa tuntuva LFE-kanava, joka tukee tilanteita niin hienovaraisesti kuin perustuksia tärisyttävässä suhteessa.
Lisämateriaali
Kommenttiraidalla ohjaaja käy varsin suulaasti lävitse elokuvassa tehtyjä ratkaisuja, teemoja, kuvausvaiheita sekä ohjaajan ja teatterissa nähdyn version eroja ja syitä. Informatiivinen anti on osin päällekkäistä julkaisun muiden lisämateriaalien kanssa.
Total Recall Insight on PiP-toimintoa hyödyntävä kommenttiraita, joka tarjoaa varsin informatiivisen retken elokuvan saloihin. Tekijätiimin kommenteilla ja runsaalla kuvamateriaalilla ryyditetty sukellus kulissien saloihin on mielenkiintoista seurattavaa, etenkin jos elokuvan tuotannollinen puoli herätti kiinnostuksen.
Juonen tieteiselementtejä tutkitaan lyhyessä Tieteisfiktiota vai tieteisfaktaa -koosteessa, jossa asiantuntija kertoo elokuvan ja todellisuuden välisistä eroista. Populaaritieteen puolelle venyvästä annista huolimatta aihe ja sisältö ovat varsin mielenkiintoiset.
Tuotantoon keskittyvä kolmikko, Putous-tunnelin suunnittelu, Total Action ja Stepping into Recall, käyvät samassa järjestyksessä lävitse elokuvassa nähtävän hissin toteutusta, toimintakohtausten kuvausta ja näiden suunnittelua. Verrattain lyhyistä kestoista huolimatta dokumentit kuvaavat hyvin kulissien takaista tunnelmaa, vaikka jäävätkin infoltaan hivenen vajaiksi.
Lopuksi levylle on sullottu vielä pieleen menneitä kohtauksia.
Yhteenveto
Total Recall vuosimallia 2012 on varsin onnistunut joskin ylipitkä toimintaelokuva. Sen uusintasovitusmeriitit eivät sen sijaan saavuta alkuperäisteosta, mutta puhtaana viihdepätkänä se ajaa asiansa moitteetta.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja