Alkuperäinen nimi: 
Underworld
Lajityyppi: 
Valmistusvuosi: 
2003
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Musiikki: 
Ikäsuositus: 
K15
Kesto: 
116
Underworld
Jouko Luhtala, Ti, 10/08/2004 - 00:00

Elokuva

Ihmissusista ja eritoten vampyyrit ovat olleet elokuvamaailman lempilapsia aina mustavalkoisten mykkäelokuvien ajoilta lähtien. Tuolta kaudelta onkin monien mielestä aihepiirien suurimmat klassikot. Viime vuosina ei näitä aihepiiriä olekaan oikein vahvalla menestyksellä käsitelty. Underworld tekee sen mikä varmasti monella on käynyt mielessä ja joka nykyään on jopa jonkinlaista muotia. Yhdistetään kaksi suosittua hirviötä ja pistetään ne tappelemaan keskenään. Samaahan ollaan jo yritetty (Freddy vs. Jason) ja tullaan yrittämään (Alien vs. Predator) muuallakin.

Kuten nokkelammat ovat saattaneet jo arvata niin sudet ja verenimijät eivät oikein hyvin tule toimeen keskenään ja sota onkin raivonnut jo hyvän aikaa rotujen välillä. Ihminen, tuo telluksen pää-asiallinen asuttaja on autuaan tietämätön vallitsevasta tilanteesta. Kate Beckinsale on Selene, vamppyyrien puolella taisteleva metsästäjä jonka tehtävä on hyvin simppeli: etsi ja tuhoa ihmissudet. Juoni ei ole aiheensa veroinen ja mukana on kaikki hyvät ja kivat mitä yleensäkin; suurta petosta, voittamatonta vihollista, nelinkertaisia katsojan hämäämisiä, suurta uhkaa ja ollaanhan se lajien välinen rakkauskin saatu mukaan laitettua. Kaiken kaikkiaan elokuvan tekijät aliarvioivat katsojaa kertomalla samat asiat pariin kertaan ja muutenkin paljastamalla juonta hieman liian avoimesti. Yllätyksiä ei juuri koeta ellei sitten näitä "hehee, tuo ei olekaan pahis vaikka niin luulit. Hähää, olihan se pahis sittenkin"-viritelmiä lukuun ottamatta. Ja elokuvan lopun monologi kertoo kuin mainoksessa että se jatko-osa on tosiaan tulossa.

Juoni ei ole kaksinen mutta sen sijaan ideansa puolella Underworld loistaa kirkkaasti. Vamppyyrit ja ihmissudet samassa elokuvassa ovat erittäin kiehtovat yhdistelmä. Onkin sääli että hienosta aiheesta ei oteta läheskään kaikkea irti. Elokuvan tappelupukarit voisivat olla oikeastaan mitä tahansa muitakin mutantteja joilla nyt sattuu olemaan pikkuisen pitempi kalavelka maksettavana. Kyllähän vampyyrit asuvat keskiaikaisissa linnamaisista kartanoissaan ja ihmissudet pukeutuvat juuri niin kuin niiden kuuluukin mutta silti tyyliä olisi voitu viedä mielestäni enemmän keskiaikaisempaan suuntaan. Omaan makuuni kumpainenkin elokuvan hirviöistä kun on tuollaista keski-ajan kamaa kuitenkin. Sen sijaan Underworld yrittää kovasti pistää varsinkin vampyyreita ja eritoten päähenkilö Seleneä uudempiin ja trendikkäämpiin kuteisiin. Naisilla on päällään kireää nahkaa joka toki pukee Beckinsalea varsin näppärästi ja miehillä asustus on hieman koristeellisempaa ja mattamusta kauluspaita tuntuu olevan varsinkin suosittu vaatevalinta. Säätiedotusta Underworldin maailmassa ei paljoa tarvitse katsella; aurinko on unohdettu käsite ja taivaalta tulee aina ja poikkeuksetta vettä. Underworldin maailma muistuttaakin hyvin pitkälle the Crow:n maailmaa mikä ei toki sinällään ole huono juttu mutta Crow vie kyllä tyylikkyyspisteet aika suurellakin erolla vaikka ei Underworldia voida yrityksen puutteesta syyttää. Se on kuitenkin hyvä yritys yrittää uudistaa varsin kliseistä vampyyri / ihmissusi-maailmaa.

Näyttelijäkaarti koostuu pää-asiassa tuntemattomista nimistä kuten Scott Speedman, Michael Sheen, Shane Brolly ja Bill Nighy. Tämän lisäksi on tietysti vielä pääosan esittäjä Kate Beckinsale joka saakin ylivoimaisesti eniten ruutuaikaa. Näyttelijäntaidoiltaan Beckinsale ei ole mikään ihmeellinen vaan sortuu, kuten niin moni muukin Underworldin näyttelijä, selkeään ja paikka paikoin kovasti tunnelmaa rikkovaan ylinäyttelemiseen joka saa paikka paikoin näyttämään touhun todella amatöörimäiseltä. Ei silti, on Beckinsale kuitenkin Underwordin paras näyttelijä Michael Sheenin kanssa joka tekee varsin kohtuullisen roolin ihmissusien johtohahmona. Ja kyllähän sen nyt kaikki tietää että Beckinsalen tehtävänä on enemmänkin näyttää hyvältä kireässä nahkapuvussaan kuin esittää suurta luonnenäyttelijää.

Underwold ei ole kauhuelokuva kuten moni muu samaan aiheeseen keskittyvä elokuva vaan on aika lailla puhdasta toimintaa alusta loppuun. Onkin sääli että juuri se osa-alue jossa Underworldin pitäisi loistaa, on hieman vaisu. Sitä vaivaa osittain sama kuin Blade 2:sta. Toimintaa on kyllä paljon ja se on periaatteessa ihan toimivaa, mutta ei käytännössä. Vertakin on mukana aina silloin tällöin, joten siitäkään homma ei kiikasta. Toiminnasta vain puuttuu näkemystä. Tästä syyttäisinkin lähinnä ohjaaja Lens Wisemania jonka ensimmäinen elokuvan Underworld on. Hän ei ole saanut toimintaan munaa, ei sitten yhtään. Jopa paljon parjattu (paljolti turhaan) Michael Bay rockeineen ja badboyseineen on toiminnan ohjaajana aivan eri maailmasta. Voi toki olla että vika onkin jossain aivan muualla kuin ohjaajassa. Tämä varmasti selviäisi hankkimalla briteissä ja jenkeissä julkaisu kahden levyn director's cut. Yksi pieni asia mikä ainakin häiritsee, on aseet. Toki nykymaailmassa on järkevää käyttää hopealuodeilla varustettuja pistooleita ja muita kättä pidempiä mutta silti, aihe mielestäni vaatii käsiä, hampaita, raatelua, verta ja miekkoja sun muuta vastaavaa. Tyylikkyys ennen tarkoitusta.

Vaikka Underwoldia tulikin parjattua ihan riittävästi, ei se silti ole huono elokuva. Se on itse-asiassa kerran katsottuna varsin ok-luokan toimintaelokuva. Se etenee vähän turhankin sujuvasti, kaiken aikaa tapahtuu jotain, eikä tylsiä kohtia ole oikeastaan missään vaiheessa ja on kaiken kaikkiaan komeaa katseltavaa. Täten ei olekaan mikään ihme että Underworld oli pienoinen yllätys-hitti ja jatko-osa on näillä näkymin tulossa joskus ensi vuoden (2005) puolella. Ohjaaja on kuitenkin valitettavasti sama kuin tässäkin joten sitä samaa taitaa olla tarjolla lisää. Ei sillä, varmasti sekin tulee katsottua jossain muodossa mutta pienellä säätämisellä, tyylin hienosäädöllä ja toiminnan petraamisella puhuttaisiin pienimuotoisesta klassikko-elokuvasta.

Kuva

Kuvanlaadullisesti Underworld on jokseenkin niin hyvä kuin vain voi vaatia. Underworldin kuvallinen anti on hyvin tummaa ja tällä puolella kuva myös loistaa parhaiten, mustan eri sävyt toistuvat jokseenkin virheettömästi ja valon ja varjon leikkejä on mukava seurata.Roskia kuvassa ei luonnollisestikkaan ole, sen sijaan tarkkuutta löytyy yllin kyllin. Underworldia voisikin suositella testi-DVD:ksi sellaisellle tykille jonka arvelee olevan heikko tummissa sävyissä - totuus ainakin paljaustuu hyvin nopeasti.

Ääni
Ääntä on valitettavan hankala arvioidan koska kyseessä on promo-levy joka ei jostain kumman syystä sisällä takakannen lupaamia DTS ja DD5.1 ääniä vaan tyytyminen on varsin vaatimattomaan mutta silti asiansa kohtuullisesti ajavaan DD2.0:aan. Sinällään stereo äänessä ei ole mitään vikaa, tälläiset elokuvat vain vaativat tuota monikanavatoistoa. Ehkäpä nyt hieman laihat toimintakohtauksetkin olisivat saaneet jonkin verran lisää pontta useamman kanavan pauhatessa kuolemaa.

Lisämateriaali
Promolevy ei sisällä lisämateriaalia.

Yhteenveto

Osittain klassikko-ainesta oleva elokuva joka on ikävä kyllä menty ryssimään tavallisen keskiverto toiminta-elokuvan tasolle josta sen erottaa vain erittäin mielenkiintoinen aihe.

Kuvasuhde: 
2.35:1
Anamorfinen: 
Anamorfinen
Alkuperäiskieli: 
Levymäärä: 
1
Aluekoodi: 
Lisätietoa: 
Arvostelu on tehty Nordisk Filmin promoversion pohjalta, joka ei ole sisällöltään identtinen myyntiversion kanssa. Kiitokset Nordisk Filmille arvostelukappaleesta.
Ääni: 
Dolby Digital 2.0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016