Alkuperäinen nimi: 
Vares - Uhkapelimerkki
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2012
Valmistusmaa: 
Käsikirjoittaja: 
Ikäsuositus: 
13
Kesto: 
95
Vares - Uhkapelimerkki
Jussi U. Pellonpää, La, 17/03/2012 - 00:00

Elokuva
Viinaan menevän Turkulaisen yksityisetsivän, Jussi Vareksen (Antti Reini), elämä muuttuu radikaalisti, kun pankkiautomaatilla vastaan tulee Sole Sulavesi (Minna Haapkylä). Miehen omaksikin hämmästykseksi suhde syvenee nopeasti rakkaudeksi, mutta dekkarin romanssi on tuomittu epäonnistumaan, kun muutaman päivän kateissa ollut Sole löytyy lopulta Ruissalosta lintutorniin hirtettynä. Naisen veli Timo Petterson (Risto Kaskilahti) palkkaa kantajuottolassaan murheitaan tuoppiin hukuttavan Jussin tutkimaan siskonsa kuolemaa, samalla kun komisario Hautavainio (Ilkka Heiskanen) tutkii renttudekkarin osuutta Solen oletettuun murhaan. Paljastuu, että taustalla on kytkökset niin kissanruokatehtaaseen, vanhainkotiin kuin suuren rahan pankkikavallukseenkin ja pelureitakin pörssihuijareista aina itänaapurista tulleisiin palkkamurhaajiin.

Lienen minäkin pienen anteeksipyynnön velkaa aiemmin elokuvatuksistaan niin surutta parjaamalleni ohjaaja Lauri Törhöselle, sillä Vares: Uhkapelimerkki toimii yllättävän mallikkaasti ja herran ote onkin huomattavasti tanakampi, vaikka paikoin leffasarjan helmasynteihinkin toki sorrutaan. Rauhallisemmalla temmolla kerrottu tarina katkaistaan aivan turhaan koomisiksi tarkoitetuilla välipaloilla, joissa Vareksen luottojuopot ystävät, pastori Alanen (maneerinen Matti Onnismaa) ja kirjailijanplanttu Luusalmi (yhä ärsyttävä Eppu Salminen) höpöttävät läpiä päihinsä ajaen katsojan hermot pintaan.

Mika Karttusen käsikirjoitus Reijo Mäen saman nimisen romaanin pohjalta on kuitenkin dramaturgisesti edeltäjiään tasapainoisempi osaten antaa aikaa kehyskertomukselle ja tunnelman kehittelylle, vaikka dialogin terävyyteen olisi vieläkin ollut syytä keskittyä enemmän. Kokonaisuus on kuitenkin mukavasti noirimpi tunnelman hakiessa kaikuja enemmän Euroopasta kuin Amerikan mantereella tehdyistä dekkarifilkoista, jännitteiden säilyessä tiukkoina loppuun asti. Vikan kuvan häpeilemätön 007-viittaus ja Carolan suomeksi esittämän Bond -leffan Elät vain kahdesti (You Only Live Twice, 1967) tunnari on joko harvinaisen hölmön rohkea kosiskelu tai aidosti kekseliäs veto, jollaisia koko Vares -saaga olisi joka tapauksessa kaivannut jo ajat sitten enemmän.

Leffasarjan edetessä aina vain karismaattisemmaksi käyvä Antti Reini kantaa pääroolin vahvasti ja saa erinomaisen hyvää sivustatukea nyt kunnolla esille pääsevältä Ilkka Heiskaselta ja yllärinä koko leffan vakuuttavimman roolisuorituksen tekevältä Risto Kaskilahdelta, joka osoittaa hauskan miehen osaavan muutakin kuin naaman- ja sanojenvääntelyn. Sivurooleissa hyppää monia tuttuja nimiä: Minna Haapkylä rakentaa Solestaan pienessä ajassa ja tilassa ihka oikean persoonan, kun taas muhkea Kaarina Hazard tehtailijana ja imitaattori Jarkko Tamminen tämän vasallina ampuvat takaseinään asti yli. Kuvissa kierähtävät myös pakollisen Jasper Pääkkösen Kyypakkauksen kaverina Tommi Eronen ärrää sortavana Keronimona, Jevgeni Haukka ihmisiä ammatikseen tappavana Stahanovina ja isänsä Eskon kaksoisolennoksi vanhemmiten muuttuva Kristo Salminen hoitolaitos Iltaruskon toiminnanohjaajana sekä takavuosien laulajatähti Tuula Amberla saman firman hoitajana.

Yhteenveto
Valoa on tunnelin päässä nähtävissä odoteltaessa sitä viimeistä keikkaa, syssymmällä ensi-iltaansa tulevaa kuudetta Varesta, Pimeyden tangoa.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 


Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016