Elellään 1950-lukua. Kun erämaatarinoihin, luonnonkatastrofeihin ja erityisesti niihin varautumiseen erikoistunut, Minni-hiiren kanssa asusteleva Hamsteri (Peter Franzén) saa uudeksi naapurikseen kaupungista muuttavan, veikkausvoitolla rikastuneen perheen, huomaa outolintu tilaisuutensa tulleen. Aluksi perheen äiti Tellu (Vilma Kinnunen) pitää Hamsterin touhotusta lähinnä huvittavana, mutta perheen elämän ilonsa kadottanut isä Rurik (Jaakko Ohtonen) hurahtaa survivaaliin sydäntänsä myöten. Alkaa kaiken rationaalisen ajattelun ylittävä varustatutuminen kaikkien aikojen julmimman talven varalle, ja pian varastot notkuvat polttupuita, ruokaa, juomaa ja kaikkea mahdollista, mitä Hamsteri nyt sattuu keksimään perheen tarvitsevan pimeän ajan varalle.

Vuonna 2004 sai ensi-iltansa yksi vuotensa parhaista kotimaisista elokuvista, Markku Pölösen ohjaama Koirankynnenleikkaaja, joka pohjasi Veikko Huovisen romaaniin. Elokuva oli lippuluukuilla menestys, se sai viisi Jussi-palkintoa  (paras elokuva, ohjaus ja käsikirjoitus (Markku Pölönen), miespääosa (Peter Franzén) ja kuvaus (Kari Sohlberg) ja homma sujui muutenkin kuin tanssi, joten siksipä Pölönen on täysin oikea mies tekemään elokuvan myös Huovisen vuonna 1957 julkaistusta kirjasta Hamsterit. Joku voi muistaa myös vuonna 1982 ensi-iltansa saaneen, Pauli Virtasen ohjaaman kolmiosainen tv-elokuvan, jonka pääosissa nähtiin Pentti Siimes ja Aapo Vilhunen.

Huovisen ilkikurisen hauska dialogi sekä paikoin myrkyllinenkin satiiri ja ironia ovat pitkospuina myös lämpimän humoristisessa elokuvasovituksessa. Huovisen 65 vuotta vanha tarina resonoi nykypäiväänkin, varsinkin kun uutiset ja media muistuttelevat jatkuvasti säästämään sähköä ja hankkimaan pahan päivän varaa. Pölönen kuvaa tutun sinivalkoisella käsialalla, ymmärtää ihmisiään suurella sydämellä ja kumartaa kauniisti myös suomalaiselle luonnolle. Pieteetillä tehty ajankuva (kuvaajana isänsä Karin teitä varmoin ottein seuraava Konsta Sohlberg) herättää Pölösen ja Paula Vesalan käsikirjoituksen henkiin aidosti ja autenttisesti, tuoden henkilöhahmot lähelle. Parivaljakon edellinen yhteistyö oli Pölösen ohjaama upea Oma Maa (2018).

Jaakko Ohtonen ja Vilma Kinnunen ovat Rurikina ja Telluna erinomaisia, mutta kyllä Hamsterit on ennen muuta Peter Franzénin show. Viiden vuoden tauon jälkeen kotimaisessa elokuvassa kaikkien iloksi jälleen nähtävä Franzén ottaa vaivatta Hamsterin haltuunsa ja rakentaa roolistaan paitsi uskottavan, myös vakuuttavan luonnonlapsen, jonka perimmäinen hinku hulluudeksi muuttuvaan hamstraukseen tulee myös koskettavasti esille. Perheen mainioita lapsia näyttelevät Edvin Kaari (Niku) ja Eero Kiuru (Naku) sekä valloittavan aito Emilia Mattila (Raisa).  Sivummalla nähdään vielä Katariina Havukainen, Mika Nuojua, Arto Heikkilä sekä Satu Tuuli Karhu.

Hamsterit on mainio elokuva, suomalainen elokuva suomalaisille, joka kannattaa hamstrata omiinkin elokuvakokemuksiin ja -kokoelmiin, vaikka sitten sen pahan päivän varalle.