Rob Feld (Nicolas Cage) on entinen huippukokki, joka henkilökohtaisen tragedian ajamana majailee nyt keskellä käymättömiä korpimaita Oregonissa. Metsään siimeksessä Robin ainoa kumppani on tryffelipossu Brandy, jonka kanssa aika tuntuu pysähtyneen. Löydetyt ja arvokkaat herkut Ron kauppaa Amirille (Alex Wolff), joka on hänen ainoa siteensä moderniin maailmaan. Vaan kun väkivalta saavuttaa myös rauhaisan metsikön ja Brandy katoaa pahojen miesten matkaan, on Robin lähdettävä Portlandiin löytääkseen ainoan ystävänsä ja kohdatakseen menneisyytensä demonit.
Michael Sarnoskin esikoisenaan ohjaama ja Vanessa Blockin kanssa kirjoittama Pig on kiehtova elokuva, yhtä aikaa tiukaksi kiristyvä jännitysnäytelmä ja koskettavan intiimi muotokuva kaiken kerran menettäneestä ihmisestä.
Taitavasti katsojaa manipuloiden ja johdatellen Sarnoski paljastaa pikkuhiljaa päähenkilönsä taustan ja motiivit, jotka ovat ajaneet erakon erämaahan. Samalla kolmeen osaan jaksoteltu elokuva vie katsojan outoon ja vieraaseen gourmetmaailmaan, jossa toimitaan historian määräämien koodein mukaan salaisuuksia kaikin keinoin varjellen. Tryffelipossu Gladysista kasvaa vertauskuva kadonneesta lapsesta, jonka pelastamiseksi vanhemmat ovat valmiita mihin tahansa. Kärsäkkään kirkuna ja vinkuna onkin parhaimmillaan ja pahimmillaan kuin pienen lapsen lohdutonta itkua. Kuten sanonta kuuluu, kosto on parasta tarjoiltuna kylmänä, tosin Pig lisää fraasiin vielä, että "huippukokin valmistamana". Väkivaltaista velanmaksua valkokankaalta odottava katsoja tulee tosin yllättymään, ja todennäköisesti vieläpä positiivisesti, Pigin osoittaessa, että tapoja pohjimmiltaan yksinkertaisen tarinan kertomiseen on monia.
Monen tasoista ja näköistä leffaa kuin liukuhihnalla tekevä Nicolas Cage tykittää partasuisena ja epäsiistinä Robina yhden uransa hallituimmista ja koskettavimmista rooleistaan. Rob on yhtä aikaa säälittävä, pelottava ja kiinnostava mysteeri, mutta myös jääräpäisyydessään raivostuttava henkilöhahmo, jonka tohtisi oppivan anteeksiannon merkityksen myös itselleen. Alex Wolff piirtää tarkan kuvan menestyksen portaille ahnaasti kiipeävänä Amirina, jolla on kuitenkin sydän paikallaan. Hyvä on myös Adam Arkin Amirin isänä Dariuksena.
Hidas ja henkilöihinsä keskittyvä Pig on poikkeuksellinen elokuva, sillä se käsittelee vaikeita ja arkojakin aiheita niin erilaisella ja syvältä koskettavalla tavalla, että se tulee taatusti jakamaan katsojat. Mutta jo pelkästään Nic Cagen huikean roolityön vuoksi se kannattaa mennä katsomaan.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja