Alkuperäinen nimi: 
Wrong Turn
Lajityyppi: 
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2021
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Musiikki: 
Ikäsuositus: 
16
Kesto: 
109
Wrong Turn
Jussi U. Pellonpää, Pe, 13/08/2021 - 07:36

Elokuva

Scott Shaw (Matthew Modine) saapuu pieneen kaupunkiin Virginiassa etsimään kuusi viikkoa aiemmin Appalakien vuoristoon vaellusretkelle ystäviensä kanssa lähtenyttä tytärtään Jenia (Charlotte Vega). Paikalliset eivät sen suuremmin hätääntynyttä isää avusta, mutta sinnikäs mies palkkaa paikallisen metsästäjän avukseen ja aloittaa jälkikasvunsa jäljittämisen. Paljastuu, että metsän siimeksessä on majaansa aina sisällissodasta saakka pitänyt lahko, The Foundation, joukko samanhenkisiä primitiivejä, joilla on oma agendansa ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen.

Elokuva Ihmisjahti (2003) aloitti Wrong Turn -saagan. Siinä joukko nuoria päättivät käyttää kohtalokasta oikotietä ja päätyivät keskellä korpea asuvan sisäsiittoisen mutanttiperheen ruokalistalle. Leffa ei mikään hitti ollut, mutta on aikojen saatossa saanut silti viisi (WT 2: Dead End (2007), WT 3: Left for Dead (2009), WT 4: Bloody Beginngs (2011), WT 5: Bloodlines (2012) ja WT 6: Last Resort (2014)) toinen toistaan heikompaa ja typerämpää jatko-osaa, joista jokainen jäi vaille elokuvateatterilevitystä.

Nyt alkuperäisenkin käsikirjoittanut Alan B. McElroy apdeittaa tarinansa uudelle vuosikymmenelle ja poissaolollaan loistavat niin epämuodostuneet ihmishirviöt kuin rasistinen maalaisten potkiminenkin, jotka ovat korvattu hyvinkin nykyaikaisella juonikuviolla hallituksen toimia vastustavalla ja omia sääntöjään ja uskontoaan seuraavilla fundamentalisteilla. Teurastuksen eskaloivana alkuräjähdyksenä on nyt metsään eksyneiden nuorten monikulttuurillisuus, varsinkin kun vitivalkoisen päähenkilö Jenin poikaystävä on mustaihoinen. Yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja puhdasta rasismia käsitellään tosin ainoastaan aasinsiltoina verisiksi menevien kohtausten välillä. Mike P. Nelsonin ohjauksessa väkivalta ja sen uhka ovat toki tallella ja Wrong Turn vuosimallia 2021 sisältääkin muutaman, graafisuudessaan Ari Asterin Midsommar - loputon yö (2019) mieleen tuovan äärigroteskin mutiloinnin lisäksi myös yllättävän tarkasti nykyaikaisen ihmiseläimen mielenlaatuun osuvan aspektin. Myös koko surrealismin suuntaan kumartava finaali on oiva muutos aiempiin verikekkereihin verrattuna,

Matthew Modine tekee kelpo työtä lapsensa puolesta mihin tahansa kykenevänä isänä eikä vikaa sen suuremmin ole myöskään tytär Jenia esittävässä Charlotte Vegassa. Bill Sage on omaa kulttiaan omilla säännöillään johtava John Venable, Adain Bradley Jenin poikaystävä Darius ja Rhyan Elizabeth Hanavan mykkä Ruthie, jolla on oma osansa tarinan käänteissä.

Yhteenveto

Ei mikään mestariteos tämäkään, mutta riittävästi etäisyyttä alkuperäiseen ja varsinkin sen saamiin hävettävän huonoihin jatko-osiin ottavana päivityksenä kerran katselun kestävä jahtilahtaus.

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016