Batman Begins
Sami Turunen, To, 14/07/2005 - 00:00

Elokuva
Robert Kanen
ja Bill Fingerin luoma Batman eli Lepakkomies seikkaili sarjakuvan muodossa ensimmäisen kerran toukokuussa 1939 Detective Comicsin numerossa 27. Vanhempiensa murhan todistanut nuori Bruce Wayne vannoi tällöin taistelevansa rikollisuutta ja vääryyttä vastaan, suojelevansa kotikaupunkiaan Gotham Cityä korruptiolta ja saattavansa rakkaimpiensa kylmäveriset tappajat vastuuseen teoistaan. Wayne valitsi tulevan alter egonsa symboliksi lepakon, koska se tunnetusti aiheutti ihmisissä pelkoa ja kuvasti osuvasti hänen omaa synkkää luonnettaan. Brucen isän, Thomas Waynen, jättämä miljoonien dollarien perintö antoi riittävän pääoman kuuluisaksi tulleiden tavamerkkien (luola, puku, auto, vene jne.) rakentamiseen ja turvasi hulppean kaksoiselämän viettämisen naisten suosimana playboyna.

Vaikka vuosikymmenien saatossa alkuperäisen Lepakkomiehen tarina onkin muuttunut hieman, ovat perustekijät säilyneet samoina. Gotham Cityn siivekäs sankari on porhaltanut naiiveissa televisiosarjoissa ja –elokuvissa, sukeltanut vampyyrimäisiin syvyyksiin ja onnistunut pysymään kestosuosikkina sukupolvelta toiselle. Aiemmista Batman-elokuvista ainoastaan Tim Burtonin vuoden 1989 versio on vastannut osittain sitä kuvaa, jota sarjakuvan luoma synkkien varjojen maailma on lukijoilleen heijastellut. Burtonin loistavan avauksen jälkeen jatko-osat Batman Returns (1992), Batman Forever (1995) ja etenkin Batman & Robin (1997) ovat järjestään tarjonneet edellistä heikompaa viihdettä. Lepakkoluola on muuttunut pimeyden kehdosta lasten lelutehtaaksi, arkkiviholliset hyytävän pelottavista naurettaviksi näpertelijöiksi ja tarina goottisen synkästä halvan huonoksi huumoriksi. Odotukset Lepakkomiehen tulevia valkokangasseikkailuja kohtaan ovat luonnollisesti laskeneet vuosien kuluessa kuin lehmän häntä kesähelteiden päättyessä.

Vuosi 2005 käänsi kuitenkin uuden lehden Batman-saagassa. Mementolla (2000) parrasvaloihin ponnistaneen Christopher Nolanin Batman Begins palaa nimensä mukaisesti juurilleen ja huumaa kuin Poison Ivy parhaimpina päivinään. Nolan esittelee Christian Balen (mm. The Machinist, Equilibrium ja American Psycho) vakuuttavasti tulkitsemana tavallista synkemmän Lepakkomiehen ja tämän vihaa sekä pelkoa kuohuvan maailman, lapsuusvuosista lähtien. Edellisistä kompuroinneista poiketen Nolan ja käsikirjoituksesta vastannut David S. Goyer (mm. Ghost Rider ja Blade 1-3) rakentavat Bruce Waynesta inhimillisen ja haavoittuvaisen hahmon, jonka sisintä syövät verenhimoiset demonit vihalla ja kostolla ruokkien. Lisäksi Waynen tie käy myös Gotham Cityn ulkopuolelle, eikä rajoitu pelkästään laitakaupungin reunoille, kuten aikaisemmin.

Nuori Bruce Wayne käy painajaismaisten takaumien kautta läpi vanhempiensa menetyksestä aiheutunutta pohjatonta surua ja hautoo ase kädessä tilien tasaamista, kun hänen elämänsä suurimman tragedian aiheuttaja vapautetaan vankilasta. Silmä silmästä ei kuitenkaan ota onnistuakseen, kun joku toinen ehtii painaa liipasinta ja vie pitkään haudotun koston mahdollisuuden Mr. Waynen nenän edestä. Sokeana vihasta ja syyllisyyden musertamana Bruce päättää hylätä tuntemansa maailman ja jättää kaiken taakseen. Seuraavat vuodet kuluvat väkivallan, rikollisuuden ja kulkurina matkaamisen merkeissä. Wayne haluaa pakkomielteisesti löytää keinon päästä vihastaan ja sulkea menneisyytensä haavat, mutta mitä pidemmälle hän matkaa, sitä vahvemmaksi hänen rauhattomuutensa käy.

Lopulta vastaus loputtomiin kysymyksiin astuu suoraan hänen eteensä syrjäisessä aasialaisessa rangaistuslaitoksessa. Salaperäinen Mr. Ducard (Liam Neeson) tarjoaa Waynelle mahdollisuuden taistella vääryyttä vastaan kurjien vankilaolojen sijaan. Ducardin opastuksella Waynesta voisi kasvaa pelätyn ninjakultin jäsen ja maailma ei olisi sen jälkeen enää entisensä. Pian Bruce Wayne aloittaakin kovan koulutuksen ja haaveilee idealistina paremmasta maailmasta. Hänen tavoitteensa on palata Gotham Cityyn ja kitkeä sitä vaivaava virkamiesten mädännäisyys pois. Kuten arvata saattaa, Bruce Waynen tie sankariksi ei käy käden käänteessä, eikä ilman uhrauksia ja yllätyksiä.

Batman Begins on alkuteksteistä lähtien upeaa katseltavaa ja olo on kuin lapsella karkkikaupassa. Tarina, kerronta, kuvaus ja ääni toimivat, eikä miltään osa-alueelta löydy kokonaisuutta pilaavaa tekijää (edelliset elokuvat olivat täynnä niitä). Näyttelijätyöskentely on myös mallillaan ja positiivisia yllättäjiä on useampi. Christian Bale jatkaa urallaan vahvassa myötätuulessa ja vetää kaikkien aikojen parhaan Batman-roolin. Hänen hahmonsa on synkkä, yksinäinen ja kyyninen menneisyytensä orja, jonka sisällä roihuaa samaan aikaan viha ja rakkaus. Usko parempaan tulevaan on olemassa, mutta haudattu jonnekin syvälle. Batman vs. Bruce Wayne kaksinkamppailu sopii tähän asetelmaan täydellisesti ja Bale tulkitseekin molempia varsin uskottavasti.

Bruce Waynen oikeaa kättä ja isähahmoa, hovimestari Alfredia, esittää vahvasta brittiaksentistaan tunnettu ja moitittu Michael Caine. Mies yllättää väkevällä otteellaan ja tekee elokuvassa yhden pitkän sekä maineikkaan uransa parhaista suorituksista. Alfred on samaan aikaan ystävällinen herrasmies, viisas mentori ja ankara todellisuuden avartaja. Uskottavuutta huokuva Liam Neeson on osuva valinta rooliinsa, vaikka opastajan ja opettajan tehtävät ovat tulleet jo tutuiksi mm. elokuvista Star Wars: The Phantom Menace (1999) ja Kingdom Of Heaven (2005).

Sivurooleissa nähtävät nimekkäät Morgan Freeman (Lucius Fox) ja Gary Oldman (Jim Gordon) hoitavat tonttinsa loistavasti, vaikka jälkimmäisen esiintyminen ääripahiksen vastakohtana saattaa aiheuttaakin elokuvan alussa pientä hylkimistä. Roolituksen heikoin lenkki on Bruce rakkauden kohde, Rachel Dawes, jota esittää epävarmasti uuden vuosituhannen ikonisoitunut teini-idoli Katie Holmes. Neiti on dialoginsa ja näyttelemisensä kanssa välillä niin totaalisen hukassa, että pahaa tekee. Kemia sankarin vastaparina ei toimi ja suoritus jää kokonaisuutena erittäin pinnalliseksi. Holmesin hahmon kohtalosta tuleekin seikkailun tiimellyksessä valitettavan yhdentekevä.

Pisteitä Batman Begins ansaitsee eritoten siitä, ettei uusi Batman ole supervoimia hallitseva yli-ihminen vaan tavallinen tallaaja, joka saa mustelmia siinä missä muutkin. Hän omaa myös tunne-elämän, mikä tuo tarinaan uskottavuutta ja tekee sen maanläheisemmäksi. Elokuva ei yllättäen sorru turhaan välineillä kikkailuun ja apuvälineiden kehittelystä annetaan tällä kertaa hieman parempi selvitys kuin aikaisemmin. Toki elokuvan lopussa ladataan ruutuun kaikki mahdollinen testosteroni Batmobilesta lähtien, mutta hyvä maku ja kohtuus säilyvät näissäkin kohtauksissa yllättävän hyvin. Elokuva sisältää myös muutaman ns. mörkökohtauksen, joilla luodaan kuva siitä, ettei uusi Batman ole täysin lapsille suunnattu, kuten aikaisemmat seikkailut. Batman Beginsissä on havaittavissa pientä yhtäläisyyttä toisen sarjakuvasankarin, Spidermanin, kanssa ja tämän huomaa etenkin tarinan lopussa, kun Bruce Waynen elämän kaksijakoisuus tulee selvemmin ilmi.

Yhteenveto
Kaiken kaikkiaan Batman Begins on nautittavaa viihdettä ja yksi kaikkien aikojen parhaista sarjakuvasovituksista valkokankaalla. Batman-saagan jatko ei tule olemaan tämän esiosan perusteella uskollinen edellisille, joten Lepakkosankari tulee kohtamaan uudelleen osan tutuista vihollisistaan. Ainakin Beginsin loppu antaa siihen vahvasti viitteitä.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 


Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016