Elokuva
1700-luvun puolivälissä äveriäs Collinsin perhe seilaa Englannista Amerikkaan ja perustaa Mainen rannikolle menestyvän kalatehtaan. Paria vuosikymmentä myöhemmin perheen poika Barnabas Collins (Johnny Depp) on menestyvä liikemies, joka epäonnekseen kieltäytyy Angelique Bouchardin (Eva Green) rakkaudesta. Angelique kun on mahdiltaan vahva noita, joka tuhoaa Barnabasin rakkaan Josetten (Bella Heathcote), taikoo miehen vampyyriksi ja kaupan päälle vielä hautaa tämän kahdeksi sadaksi vuodeksi.

Vuonna 1972 maailma on muuttunut, eikä vähiten kotiinpaluun tekevän Barnabasin kartanossa Collinwood Manorissa, jota nyt asustaa sekalainen joukko tämän kaukaisia sukulaisia. Verenhimoinen Barnabas päättää palauttaa suvun kunnian ja maineen, mutta kohteluaan ei ole unohtanut ajan hampaan raksutuksessa myöskään Angelique, joka on napannut haltuunsa Collinsportin kalabisneksenkin.

Ketään muuta kuin armoitettua visionääriä ja vinojen tarinoiden spesialistia Tim Burtonia ei olisi voinut edes ajatella Dark Shadowsin ohjaajaksi. Dan Curtisin vuodesta 1967 vuoteen 1971 tv:ssä nimellä Yön vampyyrit pyörineeseen kauhu- ja komediamausteita kierrättäneeseen saippuaoopperaan perustuvan Dark Shadowsin ovat käsikirjoittaneet Seth Grahame-Smith ja Burtonin kanssa aiemminkin menestyksekkäästi työskennellyt John August. Burtonin käsittelyssä kulttikamasta on jalostunut mukavan menevä ja hirmuisuudessaankin hilpeä fantasia, joka palauttaa miehen genrensä tärkeimpien tekijöiden kärkikastiin.

Visuaalisesti näyttävä ja detaljeissaan rikas Dark Shadows tulvii yksityiskohtia neljän vuosikymmenen takaa, jota tukevat myös musaraidalla kaikuvat aikakauden hittibiisit. Danny Elfmanin jyhkeän scoren lisäksi äänessä ovat muun muassa T-Rex, The Carpenters ja itsekin elokuvassa keikalla nähtävä Alice Cooper. Lavastukseltaan ja tehosteiltaan Dark Shadows on taattua Burtonia, synkkyyttä sympatiaan eläväisesti yhdistelevää leikkiä ja paikoin hillittömän surrealististakin tykitystä, jonka rinnalla mainiot roolisuoritukset puhkeavat monin paikoin kukkaan.

Dark Shadows on ennen kaikkea Johnny Deppin show. Vanhalla englannilla artikuloiva kalvakka Barnabas dominoi kuva-alaa niin suvereenisti, että ilmaa ei muille komeljanttareille meinaa riittää, vaikka sivustalle onkin saatu taitava miehitys. Michelle Pfeiffer on kartanon uusi matriarkka Elizabeth, Chloë Grace Moretz tämän moniongelmainen tytär Carolyn ja Helena Bonham Carter Collinsien kotipsykiatri tohtori Hoffman. Jonny Lee Miller nähdään kierona Roger Collinsina, Gulliver McGrath tämän kadonnutta äitiään surevana poikana Davidina ja aina veikeä Jackie Earle Haley höyryää perheen pulloon ryömineenä talkkarina Willienä.

Pienessä sivarissa vilahtaa myös kulttinaama Christopher Lee kaupungin vanhana kalastajamestarina. Deppin ohella hyvään vetoon intoutuu myös mainio Eva Green, jonka mairea ja monimerkityksellisyyttä tihkuva mureenahymy on äärimmäisen onnistunut efekti jo itsessäänkin. Ryhmän uudessa tulokkaassa, aussinäyttelijätär Bella Heathcotessa, on paljon samankaltaista raikasta herkkyyttä kuin Burtonin edellisen leffan, Liisa ihmemaassa (2010), pääosassa ihastuttaneessa Mia Wasikowskassa.

Yhteenveto
Burton/Depp-fanit eivät tule pettymään, vaikka yllätysmomentit jäävätkin harvalukuiseksi. Miesten vinoon maailmaan ihastuneet saavat kyllä sitä itseään täydeltä laidalta.