Alkuperäinen nimi: 
Friday After Next
Lajityyppi: 
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2002
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Musiikki: 
Ikäsuositus: 
K15
Kesto: 
81
Friday After Next
Saul Ahola, Ke, 04/08/2004 - 00:00

Elokuva:


Perjantai on täällä taas. Jo kolmanteen osaansa edennyt Friday-elokuvasarja iskee tällä kertaa ruudulle jouluisissa tunnelmissa. Puolinäppärästi nimetty Friday After Next on ohjaaja Marcus Raboyn debyyttituotos. Näyttelijäkaartin kärkipäässä nähdään jälleen parivaljakko Ice Cube ja Mike Epps. Aiemmista osista on mukaan otettu myös setä-Elroyn roolissa nähtävä Don 'D.C.' Curry sekä Graigin vanhempien rooleissa pyörivät John Witherspoon ja Anna Maria Horsford. Kuutiomaisen yksinkertaisen käsikirjoituksen on laatinut jälleen itse Ice Cube, joka istuskelee myös tuottajan pallilla.



Graig (Ice Cube) on muuttanut yhdessä Day-Day -serkkunsa (Mike Epps) kanssa asumaan yhteiseen soluasuntoon. Rahasta on jälleen kerran pula, kun ryöstelevä musta joulupukki murtautui päivää ennen joulua kaverusten asuntoon vieden lahjojen kera myös elintärkeät vuokrarahat. Nyt koomisella parivaljakollamme on päivä aikaa kahmia kokoon tarvittavat rahat tai vuokraemännän juuri vankilasta päässyt, massiivisia muskeleitaan hytkyttelevä poika tulee jakamaan hieman veljellistä rakkautta. Kun päivyriin räpsähtää vielä viikonpäivistä ilmeisin, perjantai, on soppa valmiina syliin kaadettavaksi.



Samaisena perjantaina poikien on myös määrä aloittaa työskentely osotoskeskuksen turvamiehinä, ainoana omana turvanaan kaulassa roikkuva pilli, jolla voi hädän sattuessa viheltää donitseja mussuttavat poliisit paikalle. Täyttä päätä koheltava Day-Day hurahtaa heti minimaaliseen valtaansa omien sanojensa mukaan maan kärkipään turvamiehenä, ja tekee osotoskeskuksesta heti kättelyssä oman pikku hiekkalaattikonsa. Graig joutuukin suuntaamaan kaiken energiansa pilli vinkuen kirmaavan Day-Dayn hillitsemiseen. Eipä aikaakaan kun kaksikko on jo kaikkien mahdollisten epätodennäköisyyksien keskellä, kiitollisuuden velassa oleva minisutenööri kaverinaan ja vihaiset gospel-mummut jälkikasvunsa kera kintereillä.



Tohotusturpa Mike Eppsin esittämä Day-Day on jälleen mitä surkuhupaisin ilmentymä, jonka kohelluksen seuraaminen on paikoittain hersyvän hupaisaa, mutta liian usein rasittavan turhauttavaa. Elokuvan kauneinta tyttöä jälleen metsästävä Graig taas tuo tarvittavaa tasapainoa jämeränä tilanteenselvittäjänä. Kuten edellisissä osissa, myös Friday After Nextissä piinaavat ongelmat ratkeavat jälleen lopulta sormia napsauttamalla, tosin aivan pienimmät parittajat joutuvat käyttämään apunaan myös tonkeja.



Näyttelijätyöskentely heivataan jälleen kerta heitolla ylinäyttelemisen puolelle, josta vain osa miehityksestä selviää kunnialla. Ice Cube tekee jälleen melko neutraalin ja sitä kautta siedettävän rooliin. Mike Epps taas pitää huolen toisesta ääripäästä ja onnistuu olemaan jälleen hermoja raastavan rasittava - mutta myös osan aikaa melkoisen hauska. Epps tekee elokuvassa myös pienen hersyvän kaksoisroolin. Money Mike -sutenöörinä nähtävä Katt Williams jakaa elokuvassa sellaisella antaumuksella parittajamaneereita, että naurussa on kieltämättä pidättelemistä. Ensimmäisen Friday-elokuvan hauskimpiin hahmoihin kuuluva John Witherspoonin näyttelemä Mr. Jones taas on menettänyt komediallisen särmänsän totaalisesti ja keskittyy vain vääntelemään kumimaista naamaansa. Kannabistuotteiden väärinkäyttö on tällä kertaa ainoastaan pienessä sivuosassa.



Friday After Next on tyystin erilainen elokuva vuonna 1995 valmistuneeseen Fridayhin verrattuna, mutta kovinkin identtinen 2000 vuoden Next Fridayn kanssa. Hyvää lupailevan alun jälkeen elokuva siirtyy vankasti sekoilukomedian raiteille, joilla se rullaa tasaisella tasollaan lopputeksteihin asti. Hiljaista uraansa aloitteleva ohjaaja Marcus Raboyn suoriutuu elokuvan ohjauksesta varmasti ainakin studiopomojen mielestä täysin kohtuullisesti. Ice Cuben kirjoittama käsikirjoitus ei aivan Oscar-tasolle yllä, mutta on sinällään onnistunut suoritus mieheltä, joka kiskoo miljoonapalkkaa haukkumalla valkoisia poliiseja sioiksi.



Elokuvan suurin ongelma ei piile vitsien tasossa tai juonikehittelyssä, vaan huonoissa henkilöhahmoissa. Hahmot ovat kyllä hupaisia, siitä ei ole kyse, mutta kaikella on kuitenkin rajansa. Mainioita ja teoriassa hyvinkin toimivia hahmoja revitetään lähes poikkeuksetta äärimilleen. Lopputuloksena näemme kurkku käheänä huutavia kaistapäitä.




Kuva:



Elokuvan anamorfinen kuva on nykyjulkaisujen tapaan erittäin tasokas. Väreiltään hyvin rikas kuva on piristävää ja miellyttävää katsella, tosin paikka paikoin kuva on kylläkin laajoilta pinnoiltaan hieman rakeinen, joten täydelliseksi kuvanpakkausta ei tältä osin tohdi kuvailla. Kokonaisuudessaan kuva on kuitenkin laadultaan vähintäänkin erinomainen, eikä suurehkoja ongelmia esiinny. Elokuvan kuvasuhde on 1.85:1.




Ääni:


Elokuvan ääniraita (Dolby Digital 5.1) on myös tasoltaan vakuuttava. Monikanavajärjestelmää käytetään paikoitellen hyvinkin hillitysti, joskin elokuvan musiikki on miksattu takakaijuttimia myöten erittäin elävän kuuloiseksi. Dialogi toistuu hyvin selkeästi, ja vaikka suomenkielinen tekstitys löytyykin, tarjoaa sen seuraaminen enemmän naurun aihetta kuin itse elokuva. Kokonaisuudessaan äänipuoli on melko moitteeton ja elokuvan asettamat audiovisuaaliset tarpeet tulevat tyydytetyksi.



Musiikkipuoli tarjoaa jälleen mustaa musiikkia laidasta laitaan. Vanhojen konkareiden kuten Stevie Wonderin ja Quincy Jonesin ohella kuullaan jälleen hieman mainostusmakuista nykyräppiä, sekä länsirannikon räppipappojen uusimmat herkut: WC, Nate Dogg, Snoop Dogg -miehityksellä tehty The Streets -kappaleen re-twist, sekä Westside Connectionin hieman elokuvan aihetta sivuava It's the Holidaze -rymistely.


Elokuvan scoren on säveltänyt John Murphy, joka on säveltänyt musiikkia muun muassa Danny Boylen ja Guy Ritchien elokuviin.





Lisämateriaali:



Ei yhtikäs mitään. Ei edes elokuvan traileria.





Yhteenveto:



Vuoden 1995 Friday oli afroamerikkalainen komedia. Jatko-osat ovat ainoastaan amerikkalaisia. Näillä näkyminin viimeinen Friday-elokuva Friday After Next ei tuo pöytään mitään uutta tasoltaan identtisen Next Fridayn jälkeen. Päättömän kohelluksen merkeissä päättyvä trilogia on kuitenkin luonut jotain omaleimaista, minkä pariin on aika ajoin mukava asettua pikaruoka-viihteen merkeissä.



Friday After Next on ensimmäinen Suomessa julkaistu Friday-elokuva. Julkaisu on tekniseltä tasoltaan erinomainen, mutta isoa miinusta vetää lisämateriaalin totaalinen puuttuminen.

Kuvasuhde: 
1.85:1
Anamorfinen: 
Anamorfinen
Alkuperäiskieli: 
Levymäärä: 
1
Aluekoodi: 
Ääni: 
Dolby Digital 5.1, Dolby Digital 2.0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Kuvagalleria: 


Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016