Alkuperäinen nimi: 
Hitman
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2007
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Musiikki: 
Ikäsuositus: 
15
Kesto: 
94
Hitman
Jussi U. Pellonpää, To, 13/12/2007 - 00:00

Elokuva
Pienestä pojasta pitäen Agentti 47 (Timothy Olyphant) on koulutettu vain yhtä tehtävää varten. Salamurhaamaan jokainen, jonka Toimisto määrää terminoitavaksi. Tyystin tunteeton saalistaja 47 törmää kuitenkin maailmanlaajuiseen poliittiseen salaliittoon, kun Venäjän uuden presidentin Mikhail Belicoffin (Ulrich Thomsen) tarkkaan suunniteltu teloitus menee oudosti kaseikkoon. Neljäseiska huomaa äkisti joutuneensa omiensakin tähtäimeen, sen lisäksi että kannoilla kiitää Venäjän salaisen poliisin väsymätön verihurtta Yuri Marklov (Robert Knepper) ja Interpolin vainukoira Mike Whittier (Dougray Scott). Olosuhteiden pakosta 47 joutuu ottamaan lisätaakakseen vielä keikkaan tahtomattaan sekaantuneen prostituoidun Nikan (Olga Kurylenko), jolla tuntuu olevan enemmänkin tietoa Belicoffin hämärähommista äiti-Venäjän suuressa sylissä.

Eidoksen huippusuositusta videopelistä valkokankaalle sovitettu Hitman edustaa pelileffojen parempaa osaa, sillä ohjaaja Xavier Gens on osannut keskittyä olennaiseen. Näyttävät toimintajaksot on ohjattu pieteetillä ja koordinoitu tappiinsa tasokkaiksi tuhotuokioiksi. Teknisesti hyvän näköinen murhahippa ei kuitenkaan lunasta niitä kaikkia lupauksia, jotka raportoitu 70 miljoonan dollarin budjetti olisi mahdollistanut. Tyylitellyt ja veriset yhteenotot eivät peitä kokonaisuuden B–elokuvan leimaa, joka näkyy pahimmillaan pienempien roolien täyttämisellä tuntemattomilla euroesiintyjillä, joita kaikkia tuntuu ikävästi vaivaavan kyläteattereista tuttu takariville asti näytteleminen.

Huumori loistaa poissaolollaan ja hengähdystauot ovatkin pääasiallisesti tylsää dialogia, joita ei nokkelilla yksityiskohdilla turhaan höystellä. Yksi myönnytys pleikkarin ohjain käsissä kasvaneille on kuitenkin mukaan mahtunut. Tullessaan ikkunasta raamit kaulassa 47 vilkaisee lattialle kokoontuneita nuoria, jotka pelaavat konsolillaan peliä, missä kaljupäinen ja mustiin pukeutunut murhamies tähtäilee sivullisia katolta suurella kiväärillä.

Parhaiten keikan hoitaa tietenkin tv:n loistavalla Deadwood-sarjalla kannuksensa luonut Timothy Olyphant, joka on sulauttanut armottomaan agenttiinsa monia mietittyjä yksityiskohtia. Väkijoukkojen keskellä miltei näkymätön, hartiat alhaalla, ilman kehon kieltä liikkuva 47 räjähtää hetkessä komeisiin koreografioihin, jotka muistuttavat parhaimmillaan balettia. Maikkarin Pako-sarjasta tuttu, persoonallinen, mutta ikävästi aliarvostettu Robert Knepper tekee byrokraattisen hirviönsä juuri oikeista palikoista, eikä Täydelliset naiset –sarjassa suolarahoja nykyään hankkiva britti Dougray Scottiakaan käy sen suuremmin haukkuminen.

Leffan kiihkeän scoren luonut Geoff Zanelli lainaa useammin kuin kerran John Powellin erinomaisesta Bourne–trilogiasta tuttuja sävelkulkuja. Liika kierrätys syö tehoja eikä Zanellin elektronisiin soittimiin perustuva, ja pulssin tahtiin kiihtyilevä musaraita muutenkaan erotu kokonaisuudesta mitenkään edukseen.

Yhteenveto
Ikärajaansa nähden yllättävän raakoja tappoja sisältävä Hitman viihdyttää juuri ja juuri hetkensä, mutta ei päähahmonsa tapaan jätä jälkiä poistuttuaan näyttämöltä.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016