Alkuperäinen nimi: 
Dawn of the Dead
Lajityyppi: 
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2004
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Musiikki: 
Ikäsuositus: 
K18
Kesto: 
115
Kuolleiden aamunkoitto
J. Pikkarainen, Pe, 19/11/2004 - 00:00

Elokuva

"When there is no more room in hell, the dead will walk the earth"

Uusi vuosituhat näki kuolleiden uudelleennousun elokuvamaailmassa sitten George A. Romeron loisteliaan zombie-trilogian. Kuolleet tulivat kuitenkin vaihtelevin menestyksin ja ominaisuuksin. Paul W.S. Andersonin Resident Evil -elokuvien zombiet olivat Romeronsa nähneet, mutta muuten elokuvat olivatkin kuolleet jo ennen nousuaan. Sen sijaan Danny Boylen 28 Days Later muokkasi jo edesmennyttä käsitettä kuolleista, tehden heistä aivottomien ja kuolaavien laahaajien sijaan nopeasti juoksevia, aivottomia ja kuolaavia kuolleita. Kyseinen toimenpide jakoi zombiekansan kahtia.

Uusi vuosituhat onkin siis nähnyt jos jonkinlaista epäkuollutta. Vuonna 2004 markkinoille pukattiin peräti kolme yrittäjää. Brittihuumorin keinoin tehty romanttinen komedia epäkuolleiden keskuudessa oleva Shaun of the Dead oli menestys jo ennen syntyään. Pelielokuva Resident Evilin jatko-osa Apocalypse jatkoi edeltäjänsä linjoilla, valitettavasti. Kolmas oli huomattavasti puhutumpi ja aivan varmasti myös huomatumpi, eikä ihme. Ohjaaja Zack Snyder valitsi debyyttiohjauksensa sopivan vaatimattomasti itse zombiejumala Romerolta. Maaliskuun kymmenes päivä kuolleet näkivät uuden aamunkoittonsa zombie-trilogian keskimmäisen osan uudelleenfilmatisointina.

Outo epidemia on vallannut idyllisen lähiön Yhdysvalloista. Sairaalanhoitajana työskentelevä Ana (Sarah Polley) huomaa asian vasta, kun hänen haavoittunut tyttärensä puraisee Anan miestä. Ambulanssin soitto on kuitenkin turhaa, sillä pian aviopuoliso nousee kuolleista jahtaamaan Anaa. Paniikinomaisen paon seurauksena epidemia tuntuu levinneen huomattavan laajalle alueelle, naapureiden ja asukkaiden juostessa joko karkuun tai vaihtoehtoisesti lihan perään, riippuen heidän silloisesta tilastaan.

Anan pakomatka päättyy kuitenkin tien varrella olevaan pylvääseen. Herättyään hän lyöttäytyy törmäystä tutkimaan ja veljensä luokse haluavan poliisin, Kennethin (Ving Rhames), tykö. Yhdessä he löytävät vielä muutaman eloonjääneen ja epäkuolleiden armadan lähestyessä, lukittutuvat paikallisen ostoskeskuksen kätköksiin. Ostoskeskus tarjoaa paitsi suojan ulkona vaanivalle tuomionpäivälle, myös ylellisyyttä erinäisten kauppojen ja vapaa-ajan harrastusten myötä. Tosin ulkona odottavaa kuolemaa pahemmaksi asiaksi tuntuvat nousevan inhimilliset piirteet.

Snyderin debyyttiohjaukseksi Dawn of the Dead - Kuolleiden aamunkoitto on varsin hyvää jälkeä, vaikka ei aivan moitteetta selviäkään. Legendaarisen esi-isänsä varjosta on selkeästi poistuttu ja idean lisäksi elokuva on suhteellisen omilla jaloillaan pysyttelevä teos. Elokuvalla on epäkiitollinen tehtävä astua genren klassikon liian suuriin saappaisiin, joten tässä valossa sen saama kritiikki on jokseenkin ymmärrettävää. Romeron fanien mielestä elokuva poikkeaa liikaa alkuperäisteoksesta.

Zombie-tematiikan suhteen Dawn of the Dead jatkaa Boylen kulkemia jalanjälkiä, tehden zombeista eläimen lailla huutavia ja nopeasti juoksevia pirulaisia. Vaikka nopeasti päälle tuleva zombielauma ehkä kiivaan jännityksen kera paremmin toimiikin, ovat hitaasti laahaavat, koko tienoon täyttävä zombiemeri huomattavasti piinaavampi uhka. Kuolema ei tule sekunnin päästä, eikä edes kahden, mutta hitaasti ja varmasti lähestyvä kuollut meri saavuttaa ennen pitkään jokaisen. Tämä hiljalleen lähestyvä uhka vaikerointien kera onkin alkuperäisen zombie-trilogian toimivin jännityselementti. Tosin Dawn of the Deadin remaken läpipääsemätön turvapaikka olisi vielä entistäkin turvallisempi, mikäli perinteissä olisi pysytty.

Dawn of the Deadin elokuvalliset arvot ovat kuitenkin hyvin kohdallaan. Kauhuelementistä on oikeaoppisesti poistettu perinteisen kauhuelokuvan tyypilliset kliseet äkkiä kuvaan tulevista uhista, alun introssa nähtävää paria kohtausta lukuun ottamatta. Tosin elokuva ei tarjoa varsinaisesti kauhua, pikemminkin toimivaa jännitystä. Piinaavien kohtauksien lomassa on usein aivoihin osuvia, ajoittain harhaan ammuttuja huumorikevennyksiä elokuvan hengessä. Valitettavasti juoni kärsii puolivälin tienoilla lievästä suvantovaiheesta, mikä on huumorimielessä ihan toimivaa, mutta ulkoinen uhka unohdetaan tällöin tyystin. Asiaa tosin latistaa entisestään ostoskeskuksen luodin- ja zombienkestävät ikkunat ja seinät, joiden takia jännittävyys tiivistyy vasta henkilöiden lähtiessä vähemmän turvallisiin alueisiin.

Nordisk Filmin julkaisema Dawn of the Dead sisältää elokuvan ohjaajanversion, joka on kestoltaan noin kymmenisen minuuttia teatteriversiota pidempi. Lisäminuutit sisältävät pääsääntöisesti enemmän tyylikästä goreilua ja syventävät henkilöhahmoja entisestään. Jo lisägore tekee ohjaajanversiosta kannattavan hankinnan.

Kuva

Anamorfinen 2.35:1 -suhteinen kuva ei saata julkaisua häpeään. Hieman jälkikäsitelty kuva on tarkoituksellisesti korostettu ääripäittensä suhteen. Tästä seurauksena musta - luonnollisesti - on mustaa, mutta ulkona tapahtuvat kohtaukset auringonvalossa saavat lähes vitivalkoisen pinnan, kuitenkaan sen kummemmin palamatta puhki.

Kuva on saanut erinomaisen käsittelyn. Tarkka ja väreiltään rikas kuva ei juuri petä millään saralla. Sisätilojen hämärässä tapahtuvat kohtaukset ovat mustan tasoltaan kohdallaan, eivätkä ohjaajan tarkoittamat yksityiskohdat jää huomaamatta. Sen sijaan lopun aamuhämärän tienoilla tapahtuva kaupunkiselkkaus sisältää vähän turhan paljon kohinaa, minkä seurauksena kohtaus erottuu muusta materiaalista tavallista herkemmin. Lievää reunakorostusta on ajoittain havaittavissa ja parissa kohtauksessa myös liiallista roskaisuutta. Muuten kuvasta ei oikeastaan ole pahaa sanottavaa, vaan se on laadultaan kirkkaasti keskivertoa parempi.

Ääni

Nordisk Film on tehnyt sikäli hienon työn, että on sisällyttänyt julkaisuun myös dts-raidan, toisin kuin muiden aluekoodien julkaisuissa. Asiaa kompensoi tosin kommenttiraidan puuttuminen. Vielä suuremmaksi harmin aiheeksi nousee Dolby Digital 5.1 -raidan erinomainen laatu, mitätöiden dts-raidan täydellisen hyödyllisyyden. Ääniraitojen suhteen julkaisu ei kuitenkaan petä.

Elokuvan ensimmäinen kymmenminuuttinen intro on jo varsinaista demomateriaalia. Pitkä automatka liekehtivän ja epidemian valtaaman kaupungin läpi antaa kaiuttimille haastetta. Kirkumista, ohikaahaavia autoja, huutoja, örinää, mitä kaikkea nyt zombien valtaamalta lähiöltä voi toivoakin. Ääniefektit kulkevat etukaiuttimien kautta taakse, sitä mukaa, kun auto ohittaa tapahtumapaikkoja. Intron lopussa oleva pitkä kamera-ajo käyttää hyödyksi koko järjestelmää helikopterin ohilennon ja räjähdysten merkeissä. Suorastaan loistavaa työtä.

Onneksi intro ei jää elokuvan ainoaksi kaiutinkikkailuksi, vaan sama vahva työskentely jatkuu läpi elokuvan. Matalaääniä työstetään aggressiivisesti milloin minkäkin raskaamman aseen tai välineen toimesta, antaen subwooferille tarvittavaa toimintaa. Tilantuntua saadaan ympärillä meuhkaavien epäkuolleiden toimesta. Myös tarvittavat dialogit ja musiikki toistuvat luonnollisesti ja hyvin läpi elokuvan. Ääniraidat ovat mestarillista työtä aina alkuintrosta viimeiseen lopputekstiin asti. 

Lisämateriaali

Dts-raidan takia julkaisu menettää kommenttiraidan, joka löytyy muista julkaisuista. Onneksi lisämateriaali-osastolla ollaan vahvoilla ilman kommenttiraitaakin. Pääosa materiaalista on keskitetty kahteen eri ryhmään: elokuvaa syventäviin ja maskeeraukseen.

Director's Intro (01:12) – Ohjaajan tervehdykset ja alkusanat ohjaajanversioon sekä syitä leikkauksiin ja niiden sisältöön

Special Report (21:02) – Elokuvan hengessä tehty uutislähetys, josta näytetään myös pätkiä itse elokuvassa. Reilun päivän aikana tapahtuva uutislähetys kertoo epidemian leviämisestä niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa ja antaa hyödyllisiä vinkkejä ja videopätkiä sitä mukaa, kun niitä saapuu studioon.

Raising the Dead (7:51) – Elokuvan maskeerauksiin keskittyvä osio ei varsinaista infoa juurikaan tarjoa, mutta sitäkin hienompia maskeja ja goreilua on tyrkyllä.

Splitting Headaches: Anatomy of Exploding Heads (05:34) – Otsikko kertonee kaiken tarvittavan, eli osio keskittyy eri tapoihin räjäyttää päitä, kirjaimellisesti. Jokaisen aloittelevan splatterohjaajan unelma-featurette, josta löytyy pientä neuvoa siitä, miten efektejä tehdään.

Attack of the Living Dead (07:22) – Osio keskittyy hieman tarkemmin kuuteen elokuvassa nähtävään zombieen ja heidän erikoisuuksiinsa. Jälleen lisää hienoa maskeerausta ja kuvaa tekovaiheista.

Andy's Lost Tape (16:21) – Elokuvassa ostoskeskuksen vastapäätä asuvan Andyn videopäiväkirja tapahtumista. Päiväkirja on mielenkiintoinen lisä ja antaa toisen näkökulman ulkona tapahtuviin asioihin.

Deleted Scenes:

Osio sisältää viisi elokuvasta poistettua kohtausta, jotka eivät eivät juonellisesti tuo lisäarvoa teokselle.

- I Know That Guy (00:55)
- Loading Dock Zombie (01:41)
- Terry Makes a Mocha Latte (02:35)
- Michael's Previous Jobs (01:34)
- Luda's Regret (00:51)

Yhteenveto

Dawn of the Deadin remake on vahva ja hyvin tehty debyyttielokuva, joka tarjoilee juuri sitä mitä lupaakin; nautittavaa gorea huumorin kera. Nykyisen verettömän elokuvateollisuuden aikana elokuva on piristävä poikkeus, jonka ei tulisi jäädä näkemättä yhdeltäkään gore- ja zombiefanilta. Nordisk Filmin julkaisu on kaikin puolin huippuluokkaa.

Kuvasuhde: 
2.35:1
Anamorfinen: 
Anamorfinen
Alkuperäiskieli: 
Levymäärä: 
1
Aluekoodi: 
Ääni: 
dts, Dolby Digital 5.1
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016