Alkuperäinen nimi: 
The Chronicles of Narnia: Prince Caspian
Valmistusvuosi: 
2008
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Ikäsuositus: 
11
Kesto: 
146
Narnian tarinat : Prinssi Kaspian
Jussi U. Pellonpää, Ti, 01/07/2008 - 00:00

Elokuva
Sen jälkeen kun Pevensien sisarukset Lucy (Georgie Henley), Edmund (Skandar Keynes), Susan (Anna Popplewell) ja Peter (William Moseley) palasivat Narniasta vaatekaapin kautta takaisin meidän maailmaamme, on aikaa ehtinyt kulua vuoden päivät. Vaan Narniassa on kalenteri kiitänyt 1300 vuotta, eikä ennen niin lumotussa maassa enää puut tanssi eivätkä eläimet pidä yhtä ihmisten kanssa. Myös valtakunnan johdossa ovat asiat rempallaan, sillä sen perimysjärjestyksessä seuraava, prinssi Kaspian X (Ben Barnes), on joutunut julman setänsä kuningas Mirazin (Sergio Castellitto) pettämäksi ja jahtaamaksi. Taikatorven kutsu käy, ja niin kuninkaallisiksi ihmemaassa kruunatut Pevensiet tempaistaan takaisin satumaiseen valtakuntaan, jossa on alkamassa suuri sota Telmariini-valloittajia vastaan. Vastarintaan nousevat rinta rinnan Pevensien kanssa hurjat kääpiöt Trumpkin (Peter Dinklage) ja Nikabrik (Warwick Davis), urheat eläinsankarit mäyrä Trufflehunter (Ken Stott), hillitön hiiri Reepicheep (Eddie Izzard) sekä vihdoin myös kauan kaivattu Aslan-leijona (Liam Neeson).

Ensimmäistä Narnia-filmatisointia raskauttaneet raamatulliset viittaukset ja pateettinen perhekeskeisyys ovat nyt poissa ja tilalle on noussut suoraviivainen seikkailullisuus, missä toinen toistaan suuremmat esillepanot ja visuaalisesti vavahduttavat visiot seuraavat toisiaan. Andrew Adamsonin ohjauksessa on tarvittava määrä potkua ja sopivassa määrin myös ylevyyttä kuvittamaan visuaalisesti näyttäviä toimintajaksoja ehtymättömällä mielikuvituksella. Sormusten herrojen nirvanaan ei harkitusti koordinoiduissa taistelukoreografioissa aivan ylletä, mutta kelpoa kalpojen kalsketta on silti luvassa ikärajan 11/9 sallimissa mitoissa. Loppusodan melskeissä intensiteetti nouseekin jo sellaisiin lukemiin, että vanhempi kumppani leffassa alkaa olla nuoremmille fantasiafanaatikoille tarpeen. Muutenkin Prinssi Kaspian on tunnelmiltaan tummempi ja otteeltaan astetta aikuisempi esitys kuin ensimmäinen Narnia-seikkailu Velho ja Leijona vuodelta 2005.

Nuorten näyttelijöiden vetovoima ei vielä ole noussut täyteen kukoistukseensa, ja niinpä päänelikon vetävimmät ilmestykset jäävät ykkösosan malliin sulkulle Georgie Henleylle, jonka mutruista suruilmettä ei nytkään unohdeta hyödyntää. Keulakuvaksi nostettu Ben Barnes ei karismalla kukkoile, vaikka lärviä piisaisikin minkä tahansa nuoriso-zinen ihailijakuviin, pääpahis Sergio Castellitton ollessa kiintiökonnien perussettiä paksuine aksentteineen ja tuimine kulmakarvoineen. Muhkeimmat meriitit näyttelijäntyöstä nappaakin pieni suuri mies Peter Dinklage, joka paksun latexinkin alta tekee Trumpkinista aidosti tuntevan ja älykkään hahmon.
Toinen mainitsemisen arvoinen herra on aiemminkin fantasiakääpiöitä esittänyt Warwick Davis (Willow, 1988).

1990-luvun alussa ohjaaja Roland Emmerichin kanssa Amerikkaan emigroitunut saksalaissyntyinen kuvaaja Karl Walter Lindenlaub on taltioinut Uuden Seelannin uskomattomat maisemat innovatiivisen komeasti.
Lindenlaub maalaa leveällä pensselillä mahtipontista epookkia, liidättää kameraansa kotkan lailla ja saa tarvittavaa taustatukea teknisesti tuhdille työlleen säveltäjä Harry Gregson-Williamsin jylhästä musiikista. Gregson-Williams, joka saa puheenvuoron elokuvassakin orava Pattertwigin äänenä, nostaa mielikuvituksekkaasti lavastetut näyttämöt ja taistelutantereet kolmanteen potenssiin luoden tapahtumien taustoille toinen toistaan upeampia sävelteoksia. Jättimäisiksi konsertoiksi kasvavat yöllistä hyökkäystä taustoittava Raid on the Castle, suuren kaksintaistelun teema The Duel, sekä esitys josta kylmät väreet ovat tehty, Return of the Lion.
Herkkä ja koskettava Lucy jäänee myös historiaan yhtenä Gregson-Williamsin innovatiivisimmista sävellyksistä.

Yhteenveto
Kokonaisuutena Narnian tarinat: Prinssi Kaspian on hyvällä tyylitajulla ja kadehdittavalla tietotaidolla kokoon keitetty koko perheen suurseikkailu, josta piisaa ammennettavaa muutamaksikin kerraksi mutta väkisinkin pukkaa pieneen päähän ajatus että, kaikki tämä(kin) on jo nähty. Jatkoakin on toki luvassa vuonna 2010, jolloin valkokankaille pyyhältää Narnian tarinat: Kaspianin matka maailman ääriin (The Chronicles of Narnia: The Voyage of the Dawn Treader).

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 


Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016