Elokuva:

Onnistuneen ja kiehtovan Hiekan peitossa (Sous le sable, 2000) -elokuvan jälkeen, päättivät yksi Euroopan valovoimaisimmista naisnäyttelijöistä, Charlotte Rampling, ja ranskalainen kohuohjaaja Francois Ozon, hyödyntää jälleen hedelmällistä yhteistyötään vuonna 2003 ilmestyneessä Swimming Poolissa. Swimming Pool jatkoi Ozonin vähäeleistä tyyliä draaman parissa, sekoittaen kuitenkin mukaan sensuellia erotiikkaa ja murhamysteeriä. Vaikka lukuisten elokuvajuhlien ehdokaslistoilla roikkunut Swimming Pool jäi palkintojen osalta nuolemaan näppejään, on kyseessä jälleen kerran tasokas, kiehtova ja jännittävä draamatrilleri Francois Ozonilta.

Sarah Morton (Charlotte Rampling) on englantilainen dekkarikirjailija, joka on ajautunut masentavaan tyhjyyteen niin ammatissaan kuin henkilökohtaisessa elämässäänkin. Mortonin kirjoilla rahaa takova julkaisija, John Bosload (Charles Dance), luovuttaa Ranskassa sijaitsevan unelmahuvilansa Mortonin käyttöön, jotta uusin murhamysteeri komeilisi mahdollisimman pian kirjakauppojen hyllyillä. 
Terapeuttisen rauhallista ja rentouttavaa huvilaelämää tulee kuitenkin sotkemaan Johnin tytär, Julie (Ludivine Sagnier), joka saa häpeilemättömillä elämäntavoillaan konservatiivisen Mortonin järkyttymään. Työrauhaa kaipaava Morton joutuu vasten tahtoaan viettämään limittäistä elämää Julien kanssa, jonka sängystä nousee joka aamu eri mies aamukahville. Muutaman kupillisen jälkeen Juliesta muodostuu Mortonille salaisten pakkomielteiden kohde, niin kirjan kuin henkilökohtaisten intressienkin kannalta.

Eroottisesta trilleristä tulee lähinnä mieleen Hollywoodin tahraamat kauhukuvat, joissa keskitytään pikkutuhmaan tirkistelyyn ja puolinäppärään juonikikkailuun. Swimming Pool osoittaa kuitenkin kypsää ja avaramielistä lähestymistapaa, jollaista eurooppalaiselta elokuvalta sopii odottaakin. Rauhallisesti etenevä elokuva on yhtä aikaa upean unelias ja painostavan painajaismainen. Loppua kohden murhamysteeriksi kasvava elokuva on otteeltaan vakaa, eikä paljaan pinnan esittely nouse missään vaiheessa itsetarkoitukseksi. Toki elokuva on amerikkalaisiin tuotoksiin verrattuna hyvinkin rohkea, ehkä jopa shokeeraava, mutta kaiken kohun alla piilee aitoja tunteita käsittelevä, omassa lajissaan mainiosti onnistunut elokuva.

Loistava näyttelijätär Charlotte Rampling ei ole koskaan uransa aikana pelännyt haasteita, saati rohkeita roolivalintoja. Jo kuuttakymmentä ikävuotta lähentelevä Rampling rikkoo itsevarmasti elokuvateollisuuden asettamia rajoja kypsänä naisena, joka ei suostu jäämään seisoskelemaan aamutakissaan uima-altaan reunalle. Julien roolissa nähtävä Ludivine Sagnier tekee myös vahvaa työtä, edustaen huomattavasti nuorempaa sukupolvea. Swimming Pool kietoutuukin kaksikon esittämien hahmojen ja heidän hämmentävän suhteensa ympärille, mikä taas vaatii vahvaa yhteispeliä näyttelijöiltä ja tietenkin myös ohjaajalta.

Elokuva ei juurikaan muita merkittäviä roolihahmoja esittele, vaan keskeisintä sivuroolia näyttelee huvilan uima-allas, johon kaikki käsiteltävät asiat ovat jollain tavalla kosketuksissa. Auringonvalossa välkkyvä vesi kuvastaa myös osuvasti Sarahin ja Julien elämää; upeasti kimalteleva pinta peilaa todellisuutta vääristäen, ja pinnan alla matkaansa taittava ihmisvartalo on vain epämuodostunut varjokuva täydellisen huvilan keskellä.

Francois Ozon leikittelee jälleen kuvallisesti arjen askareilla, jättäen kaiken hieman puolitiehen, vaille ratkaisua. Osuvasti kuvattu ja leikattu elokuva luo rauhallisen miljöön, johon on helppo uppoutua. Kaikki tuntuu näennäisen toissijaiselta, vain arjen ja elämän esittelyltä. Todellisuuden petollisuus ja ristiriitaisten tunteiden kirjo muodostavat kuitenkin elokuvasta hämmentävän kokonaisuuden, jonka surrealistisuus kätkee alla piilevät vihjeet upeasti verhoonsa. Swimming Pool onkin usein niin vastenmieliseksi leimaantuvassa genressään aidosti toimiva ja onnistunut valopilkku.

Kuva:

Kuva (anamorfinen 1.85:1) on päällisin puolin kunnossa, mutta parantamisen varaa olisi kuitenkin ollut.

Laajat pinnat ajautuvat paikoitellen hyvinkin suttuisiksi ja pieni rakeisuus vaivaa läpi elokuvan. Vioistaan huolimatta kuvaa on suurimmaksi osaksi miellyttävää katsella, vaikkakin elävät pinnat välillä hyppivätkin silmille.

Ääni:

DVD:n tarjoama Dolby Digital 5.1 -ääniraita ei surround-järjestelmää juurikaan hyödynnä. Pääasiassa etu- ja keskikanaviin keskittyvä raita toistaa kuitenkin rauhallisen draaman vaatimat äänet moitteetta, eikä pahoja ongelmia esiinny.

Elokuvan upean scoren on säveltänyt Philippe Rombi, joka on säveltänyt musiikkia lukuisiin muihin Ozonin ohjaamiin elokuviin, mukaan lukien Hiekan peitossa.

Lisämateriaali:

Swimming Pool -DVD ei lisämateriaalilla juhli. Cannes 2003 (2:40) -kooste esittelee päänäyttelijöiden ja ohjaajan näyttävän sisääntulon elokuvamaailman tunnetuimmille festivaaleille. Mitään hyötyä ei lyhyestä pätkästä ole - paitsi tietenkin pienen vilauksen saaminen pyhän Cannesin penkkiriveistä. Lisäksi levyltä löytyy elokuvan traileri sekä kahden päänäyttelijän ja ohjaajan filmografiat.

Yhteenveto:

Swimming Pool on jälleen mainio taidonnäyte ranskalaisohjaaja Francois Ozonilta. Vaikka elokuva ei sinänsä mitään maailmaa mullistavaa tarjoakaan, muodostavat sen arkipäiväisyys ja elämänmakuinen kerronta kuitenkin kiehtovan ihmiskohtaloita käsittelevän teoksen, joka on kaikessa rohkeudessaan syvästi inhimillinen.

DVD:n kuva kärsii valitettavasti pienistä vioista, mutta äänipuoli on suurimmaksi osaksi kunnossa. Julkaisu jää myös kaipaamaan kunnollista lisämateriaalia, muutaman täytemateriaalin hyödyn lähennellessä olematonta.