Alkuperäinen nimi: 
Taken
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2008
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Käsikirjoittaja: 
Ikäsuositus: 
15
Kesto: 
89
Taken
Arto Lappalainen, Ke, 07/01/2009 - 00:00

Elokuva
Entinen CIA-agentti Bryan Mills (Liam Neeson) viettää rauhallisia eläkepäiviä Kalifornian auringon alla, vaikka heittääkin toisinaan entisten kollegoidensa kanssa freelance-keikkaa henkivartijana. Sydäntä lähinnä on 17-vuotias tytär Kim (Maggie Grace), jolle aikanaan työlleen liiaksikin omistautuneella isukilla ei koskaan ollut
aikaa. Kim asuu äitinsä, Bryanin ex-vaimon Lenoren (Famke Janssen) ja varakkaan isäpuolensa Stuartin (Xander Berkeley) luona. Syntymäpäiviään juhlistava Kim on päättänyt lähteä parhaan kaverinsa Amandan (Katie Cassidy) kanssa Pariisiin, mikä ei kuulosta Bryanin korviin alkuunkaan hyvältä ajatukselta, mutta suostuu lopulta päästämään silmäteränsä matkaan. Unelmaloma muuttuu kuitenkin painajaiseksi jo heti ensimmäisenä päivänä, kun albanialaiseen mafiaan kuuluvat seksiorjakauppiaat kaappaavat tytöt. Kim ehtii onneksi soittaa Bryanille, joka lähtee siltä seisomalta pelastusoperaatioon ja aloittaa yhden miehen sodan paikallista alamaailmaa vastaan. Mutta aika käy vähiin, sillä armottomat rikolliset myyvät saaliinsa nopeasti eteenpäin, ja sen jälkeen uhreja on mahdoton löytää.

Toimintaguru Luc Bessonin ja Karate Kidin (1984) käsikirjoittajana uraputkeen hypänneen Robert Mark Kamenin rustaama hakukeikka on suoraviivainen ja kylmä kovapanostus, jossa ei turhia pysähdytä jahkailemaan tai selittelemään. Alkupuolen hiukan teennäistä isä-tytär -suhteen esittelyä lukuun ottamatta hommassa ei ole tuumaakaan löysää, eikä se kerran vauhtiin päästyään pysähdy kuin muutamaan hengähdystaukoon. Vedoissaan äkkinäisen ja kaikesta ylimääräisestä riisutun tarinan ennakoitava yllätyksettömyys on sen kirous ja siunaus, mutta lopulta yksinkertaisuus on valttia. Kässärin yhteiskunnallisessa näkökulmassa EU-alueella rehottavaan ihmiskauppaan piilee varmasti myös totuutta, vaikka kaikessa esitetyssä iljettävyydessä onkin tarkoituksellista rankistelua. Moraaliltaan yksisilmäinen, asenteiltaan arveluttava ja avoimen rasistinen - joka suuntaan - tarina ei tosin muutenkaan mitenkään ajatuksekas tai korrekti edes yritä olla. Romantiikan pääkaupunki Pariisi esitetään sekin vähemmän hehkeässä valossa, mutta sen lokaatioita kuitenkin moninaisesti höydyntäen.

Taiteellisesti ja taloudellisesti epäonnistuneen Jeanne d'Arcin (1999) jälkeen enemmän käsikirjoittajan ja tuottajan leveään leipään siirtynyt Luc Besson löytää ohjaajiksi talliinsa nuoria kykyjä, joilla on tarvittava määrä intoa ja osaamista, mutta jotka eivät omaa mentorinsa visuaalista lahjakkuutta. Parhaimmillaan pajalta on tullut ulos Kiss of the Dragonin (2001), The Transporterin (2002) ja Transporter 2:n (2005) kaltaisia, tuotantoarvoiltaan tasokkaita toimintamättöjä. Myös Taken nousee dynaamisena non-stop-actionina omassa lajissaan jopa keskitason yläpuolelle. Aiemmin lähinnä kameramiehenä ja kuvaajana ansioitunut Pierre Morel osoittaa olevansa yllättävän valmis tekijä jo toisessa elokuvassaan, vaikka esikoisohjaus, vauhdikas Poliisipiiri B13 (Banlieue 13, 2004), lunasti sekin lupauksia. Käsityönä ilman erikoistehosteita ja kikkailuja nujakasta toiseen loogisesti syöksyvä tyyli tuo monestikin mieleen Bourne-trilogian ja varsinkin sen viimeisimmän osan, Medusan sinetin (2007), aivan ohjaaja Paul Greengrassin ja stunt-mestari Dan Bradleyn innovatiiviseen ilmaisuun ja raakaan rytinävauhtiin pääsemättä.

Parhaiten suurmiesrooleistaan tunnettu ja niissä hieman rauhanomaisempana sankarina viihtynyt luonnenäyttelijä Liam Neeson on äijä  paikallaan armottomana tappokoneena, joka käyttää aseenaan mitä tahansa kättä pidempää, eikä mene puihin toivottomimmassakaan tilanteessa. Ikääntyessään aina vaan seksikkäämmäksi muotoutuva asennenarttu Famke Janssen menee hiukan haaskoon arkisena kotirouvana, ja lähinnä kulttisarjassa Lost nähty tv-kasvo Maggie Grace ei ole poispilattuna pissiksenä kovinkaan uskottava. Roistot esitetään kasvottomina ihmishirviöinä, kaidalta tieltä ajautuneina siirtolaisina ja yläluokan kulisseissa piilottelevina raharikkaina, joille vapaudenriisto ja murhat siinä sivussa ovat vain liiketoimia.

Yhteenveto
Tarinaltaan patonginohut, mutta tiukasti ohjattu ja olennaiseen keskittyvä vanhan koulukunnan toimintapaketti lämmittää kunnon turpasaunan irkkukarisma Liam Neeson sytykkeenään.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016