Elokuva
Herra Katajan (Esko Salminen) päälliköimän maalikaupan varastossa työskentelevä Antero Rousku (Kari-Pekka Toivonen) pitää duuniaan lähinnä rangaistuksena, ja silläpä mies tekeekin sivubisnestä myymällä tuotteita omaan laskuun. Työkavereina sovinistisella ja perusketkulla Rouskulla ovat omaperäinen kollega Raninen (Aku Hirviniemi) sekä yläkerrassa työskentelevät myymäläpäällikkö (Juha Muje) ja määrätietoinen myyjätär Karita (Minttu Mustakallio). Rouskulle satunnainen seksi Karitan kanssa ilman velvoitteita kelpaa varsin mainiosti, mutta kun nainen päättää perustaa miehen kanssa perheen, ovatkin hyvät neuvot kalliit. Todellinen kiirastuli Rouskulle alkaa, kun Karita ilmoittaa olevansa raskaana ja Katajakin alkaa tutkia tarkemmin liikkeensä hävikkiä.

Arto Salmisen suosittuun romaaniin perustuva ja Taru Mäkelän ohjaama Varasto on hilpeä ilmestys, jossa yhdistyvät monet hyvät ja elokuvan teolle tärkeät asiat mainiosti. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoitus adaptoi onnistuneesti alkuperäistarinan valkokankaalle, ja sen parhaimmillaan partaveitsen terävästi viiltävä teksti osuu hermopäätteisiin liki erehtymättömällä tarkkuudella. Rehvakkaan rönsyilevä ja osumatarkkudeltaan kuin laserohjattuna ampuiltu dialogi napsiikin napakymppejä tuon tuosta.

Hallittu henkilöohjaus ja arjen angstin vinolla huumorilla ymmärtävä tarkkanäköisyys ei ole koskaan huono yhdistelmä komedian teossa ja Taru Mäkelän olennaiseen keskittyvässä ohjauksessa nämä tuiki tärkeät elementit ovat tarkassa tasapainossa. Tarinassa on tuhdisti ajankohtaista tarttumapintaa, henkilöhahmoissa särmää ja meiningissä rennon lunki ote.

Iso kiitos onnistuneesta lopputuloksesta menee myös erinomaisen rennoille näyttelijöille. Jo pitkään potentiaalia päärooleihin omannut K-P Toivonen lunastaa lupaukset särmikkäänä Rouskuna. Mies on moraaliton koijari, mutta vioistaan huolimatta varsin sympaattinen ja ennen kaikkea ymmärryksen ansaitseva hulttio, jolle oikeastikin toivoo parempaa huomista. Toivosen ja psykoottisesti kikattavan Minttu Mustakallion yhteisissä kohtauksissa kipunoi kivasti, ja Aku Hirviniemikin saa kerrankin tilaisuuden näytellä ilman sketsihahmojen kiroa.

Hyvinä lisinä toimivat myös Juha Mujeen hormonien herkistämä pikkupomo, Esko Salmisen totuuksia laukova johtaja ja Vesa Vierikon kommunismiin ahneutensa kätkevä venkula Jylhäkorpi. Hannele Laurin esittämästä Karitan äidistä Ainosta huokuu täydellisesti haltuun otettu karaktääri elämälle periksi antaneesta naisesta, jolle hyvään suhteeseen riittää se, ettei mies lyö. Sivummalla hauskuttavat Jope Ruonansuu pitkäaikaistyöttömän perusmallina ja Vesa-Matti Loiri, joka todistaa pienenkin roolin olevan kokonaisuudelle tärkeä.

Yhteenveto
Rehellinen ja rennosti rullaava duunarikomedia, jossa draama ja karheat ihmiskohtalot kulkevat käsi kädessä hauskan ja roisin huumorin kanssa.