Elokuva
Mielipuolinen komedia What? (1972) kuuluu ohjaaja Roman Polanskin vähemmän tunnettuihin töihin. Elokuva valmistui miehen kahden mestariteoksen, psykologisen kauhun esimerkkiteoksen Rosemaryn painajaisen (1968) ja neo-noir-klassikko Chinatownin (1974), välisenä aikana. What?-elokuvan jääminen vähälle huomiolle ei ole mikään ihme, sillä kyseessä on todellinen marginaalitapaus. Elokuvan nimi iskee ensimmäisenä päähän niin elokuvan alkaessa kuin loppuessakin - häh? Polanski pistää katsojan totisesti ymmälleen rajoja tuntemattomassa komediassaan, jonka juoni ja tapahtumat tuntuvat paikoitellen karanneen 1970-luvun aikuisviihde-elokuvasta. Totaalisen oudot tapahtumat ja ihmisten väliset suhteet ovat asenteineen kuin irtirevittyjä raajoja, joista on koostettu kokonaan ennennäkemätön olento. Paikoin Fellinin suurieleistä surrealistisuutta muistuttava elokuva on vieraannuttanut itsensä täysin oikeasta elämästä ja pitänyt hauskaa omassa maailmassaan.

Elokuvan aloituskohtaus kertoo paljon pätkän asenteesta. Nuori amerikkalaisnainen (Sydne Rome) on liftaamassa läpi Italian. Matkustaessaan kolmen rekkamiehen kanssa miehet kysyvät häneltä, onko hän joutunut kertaakaan matkustelunsa aikana raiskatuksi. Nainen vastaa kieltävästi, mistä rekkamiehet vasta innostuvatkin. Häiriintynyt joukkoraiskausyritys jää kuitenkin säälittäväksi räpellykseksi, kun yksi miehistä astuu silmälasiensa päälle ja yrittää näkökyvyn sumentuessa tunkeutua vahingossa toveriinsa. Käsittämättömän, raiskausta ja slapstickiä yhdistelevän toheloinnin jälkeen neito pääsee karkaamaan läheisellä vuoristohissillä kummalliseen kommuuniin meren äärelle. Hissin mukana laskeudutaan myös hilpeän surrealistiseen maailmaan, jossa elokuva viihtyy miltei koko kestonsa ajan.

Omituinen merenrantayhteisö on paikkana kaunis kuin paratiisi, ja mitäpä paratiisi olisi ilman yltiömäistä nautiskelua, viettelyksiä ja kiellettyjä hedelmiä. Varsin vertauskuvallisesti elokuvan päähenkilö päätyy tekemään kaikkea, mistä muut asukkaat ovat häntä varoittaneet. Viehkeä Sydne Rome juoksee elokuvan läpi puolialastomana, sillä joko hänen paitansa tai housunsa on koko ajan varastettu. Päiväkirjaansa hän kirjaa huvittavan yksiselitteisesti absurdeja kommelluksia, joita hänen ympärillään tapahtuu. Vaikka What? on luokiteltu seksikomediaksi, kyseessä on lähinnä äärimmäisen omintakeinen huvittelu, joka nyt vain sattuu olemaan seikkailunhaluinen sekä 1970-luvun ja eurooppalaisen elokuvan tavoin hyvin estoton ja vapaamielinen. Vaikka What? onkin paikoin seksuaalisesti rohkea, on elokuvan yleistunnelma näissäkin kohtauksissa melko kesy ja leikkimielisen kepeä.

Rohkeiden kohtauksien ideat saattavat olla jokseenkin häiriintyneitä, mutta Polanski ei vieraannuta katsojaa shokeeraavalla tai turhan ilkeämielisen seksistisellä materiaalilla. What? onkin yliampuva ja hullutteleva lähinnä rakenteeltaan ja absurdeilta, mutta samalla kieron arkipäiväisiltä tapahtumiltaan. Elokuvan surrealistisuus paistaa läpi nimenomaan hahmojen arkisesta käyttäytymisestä täysin mielipuolisten tapahtumien keskellä. What? tarjoaa sekopäistä komediaa, mikä ei välttämättä alituiseen naurata, mutta on kuitenkin häkellyttävän kiehtovaa seurattavaa. Kunnon punch line -vitsejä ei ole kuin muutama, sillä suurimman osan ajasta huumori on elokuvan sisällä lähinnä ontuvaa ja vaivaantunutta, erilaisten persoonien ottaessa yhteen mitä kummallisimmissa asiayhteyksissä. Oman mausteensa elokuvan omituiseen ilmapiiriin tuovat henkilöhahmojen esittämät moraaliset ja yhteiskunnalliset toteamukset. Yksikin lomaileva vieras miettii aikaeroa pähkäillessään, että Amerikka on Eurooppaa edellä. Mainiota ironiaa à la Polanski.

Vaikka What? on ohjaajan uralla eräänlainen väliinputoaja, ei kyseessä ole silti mikään vasemmalla kädellä hutaistu välityö. Polanski on todella panostanut elokuvalliseen omituisuuteensa. Erityisesti elokuvan visuaalinen ilme ja kameratyöskentely ovat ohjaajamestarille ominaisesti erittäin upeaa katseltavaa. Myös lukuisat, hienovaraisen loistavat näyttelijäsuoritukset tukevat teoksen mielenkiintoisuutta. Elokuvaa on hieman järjenvastaista parjata siitä, ettei se ole rakenteeltaan, tapahtumiltaan tai hahmoiltaan varsinaisesti toimiva tai selkeä, kun se ei edes yritä tai halua olla. What? on äärimmilleen vietyä kokeilunhalua - elokuvallisen tiedemiehen laboratoriotesti, jossa eri tyylejä ja elokuvakerronnan aineksia on sekoitettu miltei räjähdyspisteeseen asti. Vaikka katsoja joutuu kestämään toimenpiteen haittavaikutukset, on syntynyt mutantti täysin omaa luokkaansa. What? ei ole, eikä edes yritä olla, mestariteos. Se on silkkaa 1970-luvun kerronnallista anarkiaa, joka onnistuu omituisuutensa ohella olemaan kiehtova ja mielenkiintoinen, ja tavoittaa näin varmasti myös pienen yleisönsä. 

Tekniikka
Elokuvan kuva (anamorfinen 2.35:1) on ikäisekseen kohtuullisen hyvää tasoa. Pientä roskien vilinää ja rakeisuutta on havaittavissa, ja vaikka kuva on yleisilmeeltään 1970-luvun tapaan hieman haaleahko, näyttää Polanskin visio puitteet huomioon ottaen varsin mallikkaalta. Dolby Digital 2.0 -raita toistaa elokuvan äänet kelvollisesti, vaikkakin osittain hitusen tunkkaisesti ja epäselvästi.

Lisämateriaali
DVD sisältää Roman Polanskin, Sydne Romen ja Marcello Mastroiannin bio- ja filmografiat, kaksi kuvagalleriaa, tekstipohjaisen trivia-osion sekä kymmenen traileria Fireboxin julkaisemista elokuvista.

Yhteenveto
What? on ohjaaja Roman Polanskin 1970-luvun innokkaan kokeileva marginaalielokuva, joka ei varmasti maistu kaikille. Omintakeinen komedia on kuitenkin omalla tavallaan kiehtova, mielenkiintoinen ja hupaisa, ja ilman ennakkoasenteita katseltuna mahdollisesti jopa vilpittömän viihdyttävä.