Alkuperäinen nimi: 
Yves Saint Laurent
Julkaisija: 
Valmistusvuosi: 
2014
Valmistusmaa: 
Ohjaaja: 
Musiikki: 
Tuottaja: 
Ikäsuositus: 
11
Kesto: 
106
Yves Saint Laurent
Jussi U. Pellonpää, Pe, 02/05/2014 - 00:00

Elokuva
Kun nuori suunnittelija Yves Saint Laurent (Pierre Niney) pääsee vuonna 1953, vasta 17-vuotiaana, töihin alan gurun, Christian Diorin, menestyneeseen yritykseen, alkaa matka muotimaailman huipulle. Diorin kuoltua 1957 Saint Laurent nousee yhtiön taiteelliseksi johtajaksi, mutta vaikka menestystä tulee, Yves savustetaan ulos, tämän jouduttua psykiatriseen hoitoon. 1961 hän perustaa Pierre Bergén (Guillaume Galliene) kanssa omaa nimeään kantavan modernin muotitalon, joka tunnetaan tänäkin päivänä. Myös yksityiselämässään kumppaneina viihtyneiden Saint Laurentin ja Bergén tie huipulle oli kuitenkin monien henkilökohtaisten murheiden ja traumojen värittämä, eikä menestys tullut ilmaiseksi.

Jalil Lespertin henkilökuva Yves Saint Laurent kuvaa nimihenkilöään odotusten mukaisesti, esittelee omien demoniensa kanssa taistelevan ja herkästi kiellettyihin stimulantteihin turvautuvan taiteilijan, joka tuskastaan huolimatta tulee luoneeksi jotain häikäisevän kaunista ja pysyvää.

Elokuva perustuu Laurence Benaïmin kirjaan Yves Saint Laurent ja sen käsikirjoitusta ovat olleet tekemässä Jacques Fieschi, Jérémie Guez, Marie-Pierre Huster sekä ohjaaja Lespert. Elokuva keskittyy ennen kaikkea maanis-depressiivisyyteen taipuvaisen herkän Yvesin ja koko tämän uran ajan niin työssä kuin yksityiselämässäkin peruskalliona toimineen Pierren suhdetta, samalla kun se pohtii pohtii taiteen ja muodin olemusta ja sitä, täyttääkö ne toistensa määreet. Aikajänne kattaa parinkymmenen vuoden ajanjakson, jonka kronikoitsijana toimii Saint Laurentin kuoleman (2008) jälkeen parin yhteistä taidekokoelmaa huutokauppaava Pierre Bergé.

Ajankuva on toteutettu pieteetillä ja elokuvassa nähtävät puvut ovat aitoja ja originaaleja Y.S.L.-luomuksia.
Täysin ei Yves Saint Laurent kykene kuitenkaan karistamaan persoonadokkareiden kuivakkaan tapaan esittää ajan hampaan narskutus, ja kokonaisuus lipsuukin paikoin taiteilijan elämän käännekohtien laskelmoivaan listaukseen. Kuvaaja Thomas Hardmeierin värikäs kädenjälki tuo pukuloiston ja muotinäytösten kimalteen lähelle, vaikka elokuvajournalistin, jonka karderoobi koostuu lähinnä mustista farkuista ja t-paidoista, onkin vaikea sanoa mitään yhteen neulottujen kankaanpalojen lopullisesta erikoisuudesta ja erinomaisuudesta.

Pierre Nineyn ja Guillaume Gallienen hallittujen pääroolien lisäksi parille tärkeitä ihmisiä niin työ- kuin yksityiselämässäkin ovat kummankin rakastajattarena toiminut huippumalli Victoire (Charlotte Le Bon) sekä tämän catwalk-kollegat Loulou de la Falaise (Laura Smet) ja Betty Caroux (Marie de Villepin). Nikolai Kinksi on Yvesin läheinen ystävä, itsekin muotiguru Karl Lagerfeld ja Patrica Thibaud minimaalisen pienessä roolissa Christian Dior.

Yhteenveto
Varmaotteisesti tehty ja kerrottu kronikka yhdestä aikamme suurista vaatesuunnittelijoista ei varsinaisesti yllätä ja on paikoin jopa kuivakkakin kuvaus taiteilijan tuskasta, mutta tarjoilee aiheeseen paremmin perehtyneelle varmasti mukavan aikamatkan omanlaisensa muotisuuntauksen synnylle.

Anamorfinen: 
Anamorfinen
Levymäärä: 
0
Arvosana DVD:lle: 
Arvosana kuvasta: 
Arvosana äänestä: 
Arvosana bonusmateriaaleista: 
Pakkotekstitys: 
On
Kuvagalleria: 

Lisää uusi kommentti



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016