Maahanmuuttotaustainen järjestyspoliisi Loyan Geesi (Abdirahman Bile) haluaa vaihtaa siviileihin ja päästä tutkimaan kunnon rikoksia, mutta intoilijan katsotaan olevan enemmän hyödyksi somaliaa taitavana tulkkina kotikulmillaan. Mahdollisuus etsiväksi putoaa kuitenkin eteen kuin taivaasta, kirjaimellisesti. Mitä pitemmälle Loayn tutkii parinsa Johannan (Heli Sutela) kanssa rasistisen ammattikonna Antero Päiviön (Riku Kemppinen) tapaturmaa, sitä laajemmaksi leviää myös rikollisten verkko. Kun alkaa näyttää siltä, että Loyanin lapsuudenystävä, juuri vankilasta syyttömänä vapautettu Warsamen (Ahmed Abdulla) on myös sekaantunut sotkuiseen vyyhtiin, ollaan tilanteessa, jossa luottamus punnitaan verellä.

Sami Laitisen ohjaama ja käsikirjoittama Hyväveli on kunnianhimoinen yritys seurata suuren maailman malliin virkavallan edesottamuksia, mutta vaikka kokonaisuuteen sisältyykin paljon hyvää, lopputulema jää harmittavasti keskeneräiseksi. Kokonaisuus nykii pahasti ja rytmi on kateissa, eikä valmista tunnu tulevan millään. Ongelmat löytyvät käsikirjoituksesta, sillä materiaalia on tungettu 110 minuutin mittaiseen toimintadraamaan kuin telkan minisarjaan eikä jokaista lankaa saada finaalissa solmittua riittävän tiukasti. Touhu pyrkii olemaan katu-uskottavaa, mutta pahiten siitä haukkaa varsin epätasaiset roolisuoritukset.

Mukavaa vaihtelua on kipuilevien angstikyttien sijaan nostaa esille somalitaustainen Loyan, jolla on selkeä käsitys oikeasta ja väärästä eikä huono veto ole myöskään omien demoniensa kanssa vääntelehtivä Warsame, joille molemmille avautuu tie uuteen tulevaisuuteen, mutta sen oikean valitseminen vaatii myös raskaita uhrauksia.

Näyttelijäntyö onkin päärooleissa kelvokasta, vaikka paikoin hahmot ovatkin tukehtua kliseisiin. Tuoreet kasvot, Abdirahman Bile ja Kamaludin Ahmed, tekevät kelpo työtä lain vastakkaisilla puolilla operoivina ystävinä, kun taas sivustatukea antavat kotimaisen elokuvan konkarit, kuten Sampo Sarkola, Heli Sutela, Kari Sorvali, KooPee Toivonen sekä nykyään melkein jokaisessa enskarielokuvassa nähtävä Tommi Korpela. Pienempiin rooleihin lienee ohjaaja patistaneen kavereitaan, joilla ei ole kenelläkään mitään näyttelijäkokemusta.

Hyväveli on elokuva, jonka toivoo koko ajan ryhdistäytyvän je keskittyvän kerrontaan, mutta sen intensiteetti katoaa nopeasti joka suuntaan sekavasti leviävänä mosaiikkina, joka ei löydä yhteistä säveltä.