1990-luvun lopulla eronnut kolmekymppinen Calum (Paul Mescal) matkaa Turkkiin 11-vuotiaan tyttärensä Sophien (Frankie Corio) kanssa. Vaikka lyhyt loma onkin täynnä ilon hetkiä, tummat varjot tuntuvat seuraavan paria kaikkialle. Pari vuosikymmentä myöhemmin aikuinen Sophie (Celia Rowlson-Hall) katselee lomalta kuvattuja videoita ja käy vieläkin läpi tapahtumia yrittäen selvittää, kuka hänen isänsä oikeasti olikaan?

Charlotte Wellsin esikoisenaan ohjaama ja kirjoittama kasvudraama Aftersun – päivämme auringossa kuvaa isän ja tyttären yhteisiä hetkiä, jotka olivat täynnä iloa ja surua. Näkökulma vaihtelee nuoren ja aikuisen Sophien välillä tämän tutkiessa lomalta otettuja videoita, jotka tuovat melankolisesti etenevään kertomukseen unenomaista logiikkaa. Elokuvassa ei olekaan tärkeää vastausten löytäminen vaan niiden etsiminen, muistojen muuttuminen vuosien varrella ihmisen mukana. Wells ja kuvaaja Greg Oke rakentavat herkkiä kohtauksia nerokkaasti heijastavia pintoja hyödyntäen, luoden samalla sisäisen ja ulkoisen maailman välille sillan joka paitsi yhdistää, myös erottaa.

Oscar-ehdokkuudenkin roolistaan Calumina saaneen Paul Mescalin ja nuorta Sophieta esittävänä Frankie Corion välillä on aitoa kemiaa. Celia Rowlson-Hall ottaa niin ikään hyvin tilan haltuun aikuseksi kasvaneena Sophiena.

Kaunis ja empaattinen draama ei pureskele kaikkea valmiiksi, vaan antaa katsojalle aikaa oivaltaa ja nähdä, miten aika meitä muuttaa.