Meksiko, 1673. Rakkaudessaan pettynyt nainen surmaa hukuttamalla kaksi lastaan. Los Angeles, 300 vuotta myöhemmin. Tutkiessaan viranomaisten kanssa Patricia Alvarezin (Patricia Velásquez) tapausta, leskeksi jäänyt sosiaalityöntekijä Anna Tate-Garcia (Linda Gardellini) ja tämän kaksi lasta, Samantha (Jaynee-Lynne Kinchen) ja Chris (Roman Christou) joutuvat outojen tapahtumien keskipisteeseen. Pahan takana on La Llorona, maanpäälle jäänyt hornanhenki, jonka taluttamiseen tarvitaan kirkon kanssa erimielisyyksiin joutuneen ex-papin Rafael Olveran (Raymond Cruz), epäsovinnaista apua.

Lyhäreillä uraansa aloitelleen Michael Chavesin esikoisohjaus Itkevän naisen kirous pohjaa meksikolaiseen folkloreen. Mikki Daughtryn ja Tobias Iaconisin käsikirjoitus on pelotepullaa, shokkeja matemaattisen tarkoin väliajoin tarjoileva, ennalta-arvattava säikyttely, jollaisia mahtuu tiu tusinaan. Kuten kaavaan kuuluu, valot vilkkuvat uhkaavasti, musiikki murisee ja vinkuu, ovet narisevat ja peleistä heijastuu helvetti, eikä hyppyshokeista ole pulaa, mutta yksikään niistä ei yllätä, säikäyttää ehkä, mutta ei yllätä. Muutama kuvallinen kikka ja tekninen temppu onnistuu visuaalisesti, vaikka kokonaisuudessa jäädäänkin pahasti alle edes keskitason.

Viimeksi mainiossa Green Bookissa (2018) ihastuttanut Linda Cardellini tekee rutiiniroolin naarasleijonaksi kasvavana äitinä, eikä tämän jälkikasvua esittävät Jaynee-Lynne Kinchen ja Roman Christou nyt varsinaisesti vakuuta hekään. Kymmenien ja taas kymmenien sivuroolien niin elokuvissa kuin televisiossakin (mm. The Closer, Major Crimes, Breaking Bad) veteraanilla Raymond Cruzilla on täysi työ pokan pitämisessä jonninjoutavia loitsuja lausuvana Olverana. Kirottu -universumiin osittain kuuluva Itkevän naisen kirous liittyy myös tuottajana toimineen tekijämies James Wanin (Saw-, Insidious- saagat) Annabelle- sarjaan, josta  kuvissa vierailee jopa tuttu pappi, Tony Amendolan esittämä Isä Perez.

Jos Itkevän naisen kirous on katsojan ensimmäinen kokemus nykyaikaisista kauhuelokuvista, sen säikyt voivat osin toimiakin, mutta jos se on järjestysnumeroltaan toinen, tuhnu touhu alkaa aivan liian nopeasti tuntua turhan tutulta.