Lokakuussa vuonna 1930 ryhmä valtion toimiin pettyneitä upseereita saa ryyppyillan päätteeksi kuningasidean: laitetaan vallankumous käyntiin ja kaapataan kommunistiksi leimattu entinen presidentti K. J. Ståhlberg, vaikkei tämä enää edes ole virassa. Homma menee kaseikkoon jo alussa, kun presidentin vaimo, tiukka Ester, ei suostu päästämään miestään yksin muiluttajien matkaan. Kun viinahuurut ovat haihtuneet ja muisti paloina, krapula ei suinkaan ole se vakavin asia, joka suuria suunnitelleiden miesten mieltä painaa.

Samuli Valkaman ohjaama ja John Lundstenin kanssa kirjoittama Presidentin kyyditys on todellisiin, liki sata vuotta vanhoihin tapahtumiin pohjaava sysimusta komediallinen draama, palanen hirtehistä historiaa tapahtumaketjusta, joka olisi onnistuessaan voinut muuttaa koko yhteiskunnan suunnan ja tulevaisuuden. Todellisuudessa tapahtumaketju käänsi suuren yleisön äärioikeistoa edustanutta Lapuanliikettä vastaan.

Valkama sukkuloi kansainvälisesti rahoitetun ja Tšekissä kuvatun vakavan draaman ja koheltavan kännihuumorin välimaastossa paikoin horjuen, mutta tuo silti todeksi vanhan lausuman: asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä saisi pahemmiksi juomalla lisää viinaa. Kokonaisuus kuitenkin horjuu tyylilajien sekamelskassa, eikä asiaa auta muutama pahasti ylivedetty roolityökään.

Päärooleissa Ståhlbergeina nähdään erinomaiset Pertti Sveholm ja Riitta Havukainen. Tärkeissä rooleissa ovat myös aina varma Jussi Vatanen everstiluutnantti Eero Kuussaarena sekä varsin teatraalisesti tulkitseva Aku Sipola kenraali Kurt Walleniuksena. Hetkittäin farssiksi menevässä reissussa ovat mukana myös Elias Salonen, Elsa Saisio ja Akseli Kouki.

Presidentin kyyditys ei täysin löydä suuntaansa, vaan vallankumous jää esikuvansa tapaan tyngäksi, kuten kännissä keksityt ideat yleensä tuppaavatkin tekemään. Hetkensä sillä kuitenkin on.