Kohta jo vuosisadan syntymäikävän pomonsa, kreivi Draculan (Nicolas Cage) tahdottomana avustajana raatanut, ötököiden syömisellä voimia saava R. M. Renfield (Nicholas Hoult) hankkii johtajalleen veriuhreja, mutta tälle ei kelpaa mikä tahansa palsma, vaan piikkihammas vaatii yhä enenevissä määrin neitsyeitä ja viattomia. Renfieldin epäelämä kuitenkin muuttuu nykypäivän New Orleansissa, kun hän pelastaa mukavan poliisin Rebecca Quincyn (Awkwafina) hengen ja sotkeutuu samalla myös kaupunkia terrorisoivan Lobon rikollisimperiumin suunnitelmiin. Tapahtuma saa Renfieldin miettimään julman työsuhteen päättämistä, mutta läheisriippuvuudesta eroon pääseminen ei sadistisen narsistipomon otteesta onnistu ilman terapiaa.

Vampyyrit ovat jälleen In ja Pop. Tulossa ovat vielä tänä vuonna sekä Robert Eggersin Nosferatu että André Øvredalin Last Voyage of the Demeter.

Ensimmäisenä saa ensi-iltansa Chris McKayn Renfield, joka on kieli poskessa ja hampaat terävinä Bram Stokerin 1897 julkaistua Draculaa uudistava kauhukomedia, joka yhdistelee ylilyödyn veristä väkivaltaa höveliin huumoriin suurimmalta osin onnistuen.
Aloituksen mustavalkoinen muistelmajakso on upea kunnianosoitus Tod Browningin klassikkoelokuvalle Dracula - vanha vampyyri -elokuvalle (1931), jonka maisemista siirrytään kekseliäin konstein nykypäivän New Orleansiin. Ryan Ridleyn The Walking Dead -miehen Robert Kirkmanin alkuperäistarinaan pohjaava käsikirjoitus tuppaa kuitenkin paikoin lähtemään lapasesta. Rymistely kun on suruton sekoitus verenimijäkliseitä, piikikästä kommentaaria nykyajan läheisriippuvuudesta ja tukiryhmistä, perinteisempää toimintaelokuvaa rikoskytköksineen sekä Deadpoolit (2016 ja 2018) mieleen tuovaa, huumorin puolelle sujahtavaa graafista väkivaltaa ja veritekoja. Kokonaisuuden pelastaa kuitenkin paikoin hillittömän hauska läppä sekä juuri oikeisiin rooleihin istutetut näyttelijät.

Vuonna 2005 sai ensi-iltansa Gore Verbinskin ohjaama elokuva Säämies (The Weather Man), jossa pääosia esittivät Nicolas Cage ja Nicholas Hoult. Nyt kaksikko palaa rinnakkain valkokankaalle riemastuttavin seurauksin. Cage, joka on jo ajat sitten kertonut olevansa Draculan suurimpia faneja, ottaa kaiken irti vampyyriherran roolista ja laittaa tutut meuhumaneerinsa hyvään hyötykäyttöön. Eikä sen enempää verettömäksi jää läheisriippuvainen mainiosti Hugh Grant-maneereita kierrättävä Houltikaan omatunnon kasvattavana ja sen myötä uuden elämänpolun löytävänä Renfieldinä. Eikä nuoren miehen matka vampyyrien maailmoissa vielä tähänkään lopu, sillä herralla on rooli myös Robert Eggersin Nosferatussa, joka pohjaa F. W. Murnaun samanimiseen kauhuklassikkoon vuodelta 1922. Aina hauska ja sympaattinen Awkwafina tuo kuviin lämpöä, kun taas Shohreh Aghdashloo ja Ben Schwartz edustavat julmia Loboja.

Renfield ei aivan kasva osiensa summaksi, sillä palasia on jopa liikaa yhteen elokuvaan, mutta vallan metkan puolitoistatuntisen se hölmön huumorin ja ylilyödyn väkivallan ystäville kyllä tarjoaa.