Elokuva

As I was going up the stair
I met a man who wasn't there.
He wasn't there again today
I wish, I wish he'd go away

Murharouva Agatha Christien klassinen whodunnit -mysteeri Kymmenen pientä neekeripoikaa on toiminut innoittajana lukemattomille samaa lähtökohtaa hyödyntäville elokuville. Yhtenä tuoreimmista tulokkaista ketjuun liittyy James Mangoldin (mm. mainio poliisidraama Cop Land sekä vähemmän mainio romanttinen komedia Kate & Leopold) ohjaama Identity johon käsikirjoituksen on rustannut englantilainen Michael Cooney.

Kymmenen toisilleen tuntematonta ihmistä jumittuu omituisten yhteensattumien johdosta myrskyn saartamaan motelliin keskelle erämaata tulvaveden katkaistua tiet. Motellia isännöi luihun oloinen Larry, jonka roolissa nähdään "köyhän miehen Steve Buscemi" John Hawkes. Motellin vieraiden joukossa ovat takavuosien TV-näyttelijäsuuruus Caroline Suzanne (Rebecca De Mornay), hänen limusiiniaan kuskaava entinen poliisi Ed (John Cusack), perhekriisin kourissa painiva kolmihenkinen Yorkin perhe George, vakavasti loukkaantunut Alice sekä heidän poikansa Timmy (John C. McGinley, Leila Kenzle ja Bret Loehr). Vertavuotava Alice on loukkaantunut vakavasti Edin ajettua limusiinillaan hänen päälleen. Motelliin saapuvat myös kohti parempaa elämää matkaava prostituoitu Paris (Amanda Peet), vastavihitty nuoripari Lou ja Ginny (William Lee Scott ja Clea DuVall). Muiden vieraiden jo asetuttua motelliin taloksi paikalle saapuu vielä vaarallista vankia (Jake Busey) kuljettava poliisi Rhodes (Ray Liotta).

Jokaisella tuntuu olevan jotakin salattavaa menneisyydessään ja kuten kuvaan kuuluu, alkavat motellin vieraat vähentyä yksi kerrallaan varsin brutaaleilla tavoilla. Jälkeenjääneiden keskuudessa puolestaan epäluulot lisääntyvät heidän hakiessa murhaajaa joukostaan. Tällaisissa tarinoissa henkilöiden väliltä yleensä löytyy jokin yhteys, niin tälläkin kerralla - joskin varsin erikoisesta suunnasta.

Rinnan motelliin juuttuneiden matkalaisten tarinan kanssa seuraamme kuuden ihmisen murhasta kuolemaantuomitun Malcolm Riversin (Pruitt Taylor Vince) viimeisen epätoivoisen vetoomuksen käsittelyä vain vuorokautta ennen teloitushetkeä. Riversin puolustusasianajaja (Carmen Argenziano) yhdessä tätä hoitavan psykiatrin Malickin kanssa (Alfred Molina) ovat löytäneet todisteita jotka tukevat heidän näkemystään että Rivers teki surmatyönsä vailla täyttä ymmärrystä. Mutta mikä on tarinoiden keskinäinen yhteys?

Kuten edellä kerrotusta on helppo päätellä on Identity puhdaspiirteinen psykologisen trillerin edustaja niin hyvässä kuin pahassakin. Tarinan henkilöhahmot ovat yksiulotteisia vailla taustaa tai uskottavuutta. Niinikään tarinan yllättäväksi tarkoitetut juonenkäänteet ovat useimpien katsojien ennakoitavissa ja tarinan lopullinen lopetus on sen tason antikliimaksi jollaista ei todellakaan toivoisi enää elokuvissa näkevänsä.

Kahteen tähteen Identity nousee lähinnä Phedon Papamichaelin onnistuneen kuvauksen ja muutaman kelvollisen näyttelijäsuorituksen ansiosta. Sen sijaan käsikirjoittajalle ja ohjaajalle ei ole tarjolla kuin risuja.

Vaikka DVD:n kannessa ei asiasta mainitakaan sisältää DVD elokuvan 86 minuuttisen teatteriversion lisäksi runsasta minuuttia pidemmän extended -version. Lisäykset keskittyvät pääasiassa kahteen kohtaukseen: Elokuvan alkupuolella syyttäjän toimistossa meneillään olevassa vetoomuskäsittelyssä nähdään uutta materiaalia ja lisäksi elokuvan viimeinen viisiminuuttinen on rytmitetty toisin kuin teatteriversiossa. Muutokset eivät kuitenkaan muuta itse tarinaa suuntaan tai toiseen.

Kuva

DVD:n anamorfinen kuva hipoo täydellisyyttä joka osa-alueella toistaen myös elokuvan hämärissä kohtauksissa tapahtumat mallikelpoisesti. Elokuvan visuaalinen ilme ei häikäise omaperäisyydellään, mutta jotain kiehtovaa sateenpieksämässä erämaassa on.

Ääni

Dolby Digital 5.1 -ääniraita on samalla tasolla kuvan kanssa. Äänimaisema ympäröi katselutilan täydellisesti ja kun vielä elokuvan dialogikin toistuu kutakuinkin täydellisen selkeästi on helppo todeta että kyseessä on ääniraidan puolesta referenssimateriaalia edustava julkaisu.

Alan Silvestrin elokuvaan säveltämä musiikkiraita toimii oivallisesti elokuvan tunnelmien välittäjänä.

Lisämateriaali

Edellä mainitun elokuvan extended -version lisäksi mukaan on mahtunut muutakin lisämateriaalia, joka valitettavasti on tarkoitettu vain englantia tai italiaa osaaville katsojille.

Päähuomion vievät kaksi kommenttiraitaa, joista ensimmäisellä äänessä on elokuvan ohjaaja James Mangold joka kertoo vuolaasti elokuvan taustoista ja tekemisestä. Toisella kommenttiraidalla puheenvuoron saa käsikirjoittaja Michael Cooney, joka on suunnattoman innostunut työstään ja tämä innostus tulee mainiosti esiin myös kommenttiraidalta. Mielenkiintoista kuunneltavaa tämäkin raita. Maininnan arvoista lienee myös se, että kommenttiraitojen kuuntelu onnistuu vain elokuvan teatteriversiota katsellen, eikä laajennetun version lisäkohtauksia ole kommentoitu.

Hyvien kommenttiraitojen vastapainoksi muu lisämateriaali onkin sitä tavanomaisempaa huttua jota DVD-levyille on tapana tuupata. Starz on the Set -dokumentti (14:31) on perinteistäkin perinteisempi "kehu kaverisi" katkelma, jossa elokuvan näyttelijät ja tekijät kehuvat kilpaa toisiaan ja Identityn käsikirjoitusta. Harvinaisen turhauttavaa katseltavaa.

Lisäksi mukana on neljä poistettua kohtausta joiden pituudet vaihtelevat vajaasta minuutista runsaaseen kahteen minuuttiin. Nämä kohtaukset on mahdollista katsoa myös ohjaajan kommenttiraidan kera ja kuulla perustelut kohtausten poistoille. Tarjolla on lisäksi vertailut storyboard-kuvien ja lopullisen elokuvan välillä kolmesta elokuvan kohtauksesta.

Traileripuolella tarjolla on Identityn trailerin (0:58) trailerin lisäksi trailerit elokuvista Thir13en Ghosts (1:50), Darkness Falls (1:50) ja Hollow Man (1:27). Kaikki trailerit on varustettu anamorfisella 1.85:1-kuvalla ja Dolby Digital 5.1 -ääniraidalla. Tarjonnan täydentävät lyhyet filmografiat (John Cusack, Ray Liotta, Amanda Peet, James Mangold ja Michael Cooney).

Yhteenveto

Identity on turhan oloinen pseudonokkela trilleri, jonka juonenkäänteet tuskin kovin montaa katselua kestävät. DVD on referenssiluokkaa niin kuvan- kuin äänenlaadun suhteen.