Elokuva
Kun kansainvälinen tutkimusryhmä tekee herra Rileyn (Per Christian Ellefsen) johdolla kaivauksia Korvatunturilla ja löytävät liki puolen kilometrin syvyydestä jotain, jota ei pitäisi olla edes olemassa, pääsee helvetti irti. Katalyytteinä hurjiksi meneville ja koko maailmaa kuohuttaville tapahtumille toimivat pikkupojat Pietari (Onni Tommila) ja Juuso (Ilmari Järvenpää), joiden tutkimusmatka pääkallopaikalle tuo pintaan koko joulun varjelluimman salaisuuden. Hetkessä käsiin räjähtävät tapahtumat vaikuttavat vahvasti myös seudun karuihin poromiehiin, Pietarin yksinhuoltajaisään Raunoon (Jorma Tommila) sekä hänen kollegoihinsa Aimoon (Tommi Korpela) ja Piipariseen (Rauno Juvonen). Äkisti elantonsa menettäneet jänkhäläiset pitävätkin yhtäkkiä hallussaan jotain, jonka Coca-Colakin haluaisi omia itselleen, eikä persaukisia lappalaisia voi syyttää ainakaan oma-aloitteisuuden puutteesta.

Jalmari Helanderin ohjaamat, YouTubessa arvoon arvaamattomaan nousseet lyhytelokuvat Rare Exports Inc. (2003) ja Rare Exports Inc. - Safety Instructions (2005) ovat saaneet kokopitkän esiosan, jossa rokataan, riehutaan ja rapataan niin, että roiskuu. Kokonaisuus on täynnä osuvia ja hilpeitä yksityiskohtia, joiden bongaaminen tuo hersyn lisän muutenkin komeaan kuvitukseen. Veljensä Juuson ideoinnin pohjalta ohjaaja Helander on rakentanut aivan oman genrensä, jouluelokuvan, joka potkii kaikkia muita jouluelokuvia suoraan sinne, missä kilisee, kilisee kulkunen. Mika Orasmaan upea, uhkaa ja tunnelmia kohottava kuvaus ja Kimmo Taavilan tiukka ja tarkka leikkaus antavat kokonaisuudelle kansainvälisen leiman ja Rare Exports onkin teknisesti täysi kymppi. Fiiliksen kruunaa vielä Juri ja Miska Sepän hulppea musiikki.

Hienosti kaiken rymistelyn keskelle onnistutaan vielä kutomaan koskettava isä-poikasuhdekin Raunon ja Pietarin välille. Muuten kokonaisuutta synkentää Grimmin veljesten musta maailma, pukki kun ei etsikään kilttejä lapsia, vaan hakee pahat pois. Ainoat miinukset löytyvät finaalin heikoista digitehosteista, jotka eivät tee alkuunkaan oikeutta muuten niin helvetin hyvän näköiselle elokuvalle.

Kotomaan karjuketju Tommila-Korpela-Juvonen pitävät pokan tiukoissakin paikoissa ja näyttävät ulkomaan eläville, mistä suomalaisuudessa oikeasti onkin kysymys. Sama se millainen punanuttu rajan toiselta puolelta vastaan marssii, meillä otetaan heti luulot ja rahat pois. Koko keikan suurena sydämenä toimii aivan suvereeni, jo Skavabölen pojissakin (2009) vakuuttanut Onni Tommila, joka isänsä Jorman kanssa toimii koettelemuksen ensisijaisina kokijoina. Nuorelle herralle voikin povata vähintään yhtä tähdekästä tulevaisuutta kuin aimo rooliin yltyvälle isällekin. Rare -lyhärit mainiosti spiikannut Jonathan Hutchings näyttelee jenkkijengin rahoittajaa teatterin takaseinät paukkuen ja mies passaakin paremmin äänikoppiin kuin kameran eteen. Peeter Jakobi on yksinkertaisen hyytävä kaiken keskiöön joutuvana joulun henkenä. Naisia ei elokuvassa nähdä ensimmäistäkään, sillä ohjaajan mukaan hameväen läsnäolo saisi miehet käyttäytymään huomattavasti rauhallisemmin ja ehkä myös viisaammin.

Yhteenveto
Muutamasta jälkityöstön makkelista huolimatta Rare Exports tekee Harjunpäät, avaa uuden luvun kotimaiseen elokuvaan ja tekee sen tavalla, josta kannattaa ja voi olla ylpeä. Jos tällä näyttötyöllä ei tekijöitä vielä viedä maailmalle, millä sitten?